Hyvinkää Love

Käsipalloa ja muuta kulttuuria

Yleisön (=1 lukija) pyynnöstä lisää blogia. Viikonlopun riennoista riittääkin sen tasoista juttua, ettei vakiintunut hömppälinja kärsi. Tuli nimittäin juhlittua niin epätodennäköisessä seurassa, etten meinannut itsekään uskoa: vantaalaisen käsipalloseuran kauden päättäjäisissä. Minä ja 150 nuorta komiaa atleettia. No ei sentään - oli joukossa naisiakin, ja jokunen jopa minua vanhempi käsipalloveteraani. Sekä neljä nuorta komiaa rokkaria, joiden takia sekaan tungettiin (seuralaisten nimiä en mainitse kun tuotin heille jo ihan riittävästi häpeää, mut siitä hetken päästä).

Pete Seppälä & O'Jess @ Bar Cafe Luna 19.4.2008
Ei mun pitänyt lähteä näin pian uudelle keikkamatkalle, mut jotenkin niitä pakottavia syitä alkoi putkahtelemaan päähän (on se kumma, kun ei aikuinen ihminen voi mennä vain koska haluaa mennä - 11 äitivuoden jälkeen joutuu ihan opettelemalla opettelemaan moista itsekkyyttä):

- Sekä solisti että basisti loistivat TV:ssä - pitäis päästä niitä kehumaan

- Kotikotonakin pitäis joskus käydä, Karhulasta on enää (reilu ;) puoli matkaa Vantaalle ja lapset pääsis samalla isovanhemmille

- Kuitenkin harmittais kun kuulisin jälkikäteen miten mahtava keikka oli

- Halpaa lystiähän tollaset baarikeikat on esim. stadionkonsertteihin verrattuna

- Sattui just olemaan vihoviimeisiä lippuja jäljellä ;)

Lippuja myytiin ihan yleisesti, mutta taidettiin me olla ainoat ei-käsipalloa-seuraavat osallistujat - ulkopuoliset, jotka kaikki tunnistivat siitä, etteivät tunnistaneet. Vastaanotto oli silti (siksi?) erittäin lämmin, ehkä vähän turhankin lämmin. Sain kärsiä laveasta kommunikointityylistäni: kuka käski selittää lippua varatessani mistä olen reissaamassa? Sen seurauksena juhlassa kuulutettiin pariinkin otteeseen, että "Lappeenrannasta asti on tullut väkeä", meitä osoitellen. Espoolaiset kaverini eivät ehkä niin ilahtuneet moisesta leimautumisesta ja huomiosta...

Toivottavasti järjestäjät eivät pettyneet kun ei pyörrytty eikä kiljuttu heidän stara-kaverinsa edessä, kunhan vaan biletettiin ja nautittiin keikasta. Niin biletti kyllä nekin. Ensimmäistä kertaa Peten keikalla ei meinannut mahtua eturiviin. Humal... juhlatuulella olevat käsipalloilijat todellakin osasivat heittäytyä keikkatunnelmaan, ja bändi, joka normaalisti satsaa 110%, pisti nyt ainakin 120% peliin. Ja väliin upotetut rytmikkäät "Heeeija Atlas!" huudot lämmittivät mun osittain suomenruotsalaista sydäntä. On sitä joskus itsekin huudettu Heeeija Kotkaa suurin piirtein samalla nuotilla.

Rock-reissusynti piti sovittaa jo kotimatkalla kun"jouduin" Kymin kirkkoon, missä siskoni Marjon johtama Kymi Contento-kuoro lämmitti stagea Johanna Kurkela-triolle. Kuoro ei yhtään hävinnyt radiotutulle Johannalle, ja jos joku joskus kuulee radiossa (Dei on varmaan monen vakiokanava... ;) "pidä kädestä kiinni, älä lähde sä pois" niin se on MUN siskon sävellys ja sanoitus! Idols-teemaan liittyen pitää mainita, että kuoron ihan pian ilmestyvällä levyllä vierailee Jarno Ollikainen, söpö nuori pyhtääläispoika, joka pääsi häviämään itse Ari Koivuselle semifinaaleissa.

Hömppäblogin TV-hömppäosio 1: Oli kyllä siistiä sännätä Peten suoran TV-lähetyksen ääreltä suoraan Peten keikalle (ois nyt hehkuttanut, että teemabiisi jatkuu illalla loppuumyydyllä keikalla :). Hyvä biisikärpäsmusavisa menee hieman hukkaan, kun ei MTV3 mainosta, että siinä haastatellaan suomi-rockin legendoja (Neumann, Teräsbetonin V. Rantanen ja Pelle Miljoona on jo nähty). Itse visailun takia tuota ei kyllä kehtais katsoa ("Missä järjestyksessä ovat sanat On Moottoritie Kuuma kappaleessa Moottoritie on kuuma?" ;), mutta Peten luontevasta hassuttelusta saa hyvän mielen. Ja laulua on kiva kuulla edes pikkupätkinä.

TV-hömppäosio 2: Sain toipua reissusta laiskasti sohvalla TV-tanssien äärellä, joten kommentit siitäkin. Selvää tuomaripeliä oli Joonaksen tiputus. Kaikkoselle ne ei voi mitään, mutta nyt ne taktikoi edes toisen hassuparin pois oikeiden tanssijoiden tieltä. Ja oikein päin se sikäli meni, että Joonas naurattaa mutta Kanki on niin liikuttava, että itkettää (ihan oikeesti puski kyyneltä jo kun alottivat - olin tosin ehkä hieman väsynyt ;). Nyt on sitten MM-aerobikkaaja vaarassa, veikkaan minä. Vappu nousi minunkin suosikiksi samballaan - se liikutti ihan tanssi- eikä hupimielessä, mutta olikin liian hyvä. Seuraavalla viikolla tuli väkisin tasolasku ja sen myötä pudotus. Nyt mulle on oikeastaan ihan sama ketkä tippuu kautta jatkaa... tai no, edelleen edistyminen on kiinnostavinta, ja pohjalta on eniten varaa edistyä :)

Ja vielä yks juttu kun kerran vauhtiin pääsin: loppujen lopuksi vain poika pääsi viettämään laatuaikaa isovanhempien kanssa mun reissun ansiosta - isosisko jäi isänsä kanssa kotiin kun sillä oli kaverin synttärit. Se, että kaverit voittaa mummon ja papan kuulostaa aika uhkaavalta - mun pikkutytöstä on tosiaan tulossa teini... niin kuin sen äidistäkin, päätellen näistä keikkakuvioista ;)

Jälkikommentti: No höh. Just kun epäilemättä sain miljaardit blogin lukijat katsomaan musavisaa legendahaastattelujen toivossa niin ei ollutkaan mitään haastattelua. Missä oli Vicky kun juontajat sai vaan laulaa keskenään Sataa salamaa? Kyllähän mulle passaa, että laulua on enemmän, mut ohjelman kannalta vähän köyhää. Mitenkähän ensi viikon Lordi, näyttäiskö naamaansa... tai no, selkäänsä tollasessa?

Kommentit