Helmikuun keikkailut käynnistin Kymenlaakso-kiertueella. Kotkan Kairossa olen viime kesinä käynyt meripäivien terassikeikoilla mutta legendaarisen ravintolan live-tilan olin nähnyt viimeksi ehkä parikymppisenä. Katri Ylander sai minut vihdoin palaamaan, ja hyvä niin. Paikka oli näkemisen arvoinen ja keikka ihana! Akustisen duon kauniita kitarasovituksia kuultiin Katrin koko uralta, Idols-bravuuri Pisteestä (live) Valehdellaan-hitin (live) kautta tuoreehkoon Mosaiikkiin (live).
 |
| Katri Ylander @ Kairo Kotka 7.2.2026 |
Katri fiilisteli sitä, että hänen ensimmäisistä biisijulkaisuistaan on pian 20 vuotta, mikä heitti minutkin nostalgian pyörteisiin. Saman Idols-kauden Pete Seppälän kanssa harjoittelin tätä keikkaharrastustani, mutta Katri, kuten niin moni muukin oman suosikin taustalta noussut kisa-artisti, ilahduttaa pidempään (kun tätä naputtelin, en todellakaan osannut ennakoida, että eteeni tupsahtaisi pian Petenkin keikka!). Seuraava suurtapaukseni Koop Arponen sentään keikkailee taas vuosien tauon jälkeen, mutta pienesti verrattuna Anna Puun ja Pete Parkkosen huikeisiin uriin. Kaava toistuu kun fiilistelen Lili&Lunaa, eli X factorissa kisannutta Leenaa siskontyttöineen vuosia sen jälkeen kun lumoutumiseni kisan voittaneesta Elias Hämäläisestä on haihtunut.
 |
| Teleks (oikealla Pepe Johansson) @ Pato Klubi Kuusankoski/Kouvola 8.2.2026 |
Isäni luona vietetyn vuorokauden jälkeen kurvasin kotiin Kuusankosken kautta. Sopivasti ajoitettu Teleks-keikka sai minut vihdoin palaamaan Pato-klubille, josta oli joitakin vuosia sitten tulla lempikeikkapaikkani. Innostukseni hyytyi silloin nihkeään kuvauspolitiikkaan, mutta vain kännykkäkuvaamisen sallivaa ohjelappua ei enää näkynyt. Pahoittelin mielessäni, jos pikkuruinen keikkakamerani oli edelleen kännykkää paheksuttavampi, kun napsin hillitysti muutaman otoksen, ja nautin valtavasti sunnuntaimatineasta - sekä musiikista että Pepe Johanssonin tarinoinnista. Tuulilasin nurkkaan (live) on edelleen aika ylittämätön, mutta tuoreelta Tuuli joka tarttui siipiin -albumilta ilahdutti erityisesti Viel yks omenapuu (live). Itseltäni on puutarhainnostus tyystin kadonnut, eli enää en istuta omenapuita vaan poimin keikkoja - toki omenoitakin parista puusta, jotka vielä hoitamatta sinnittelevät.
 |
| Mika Ikonen @ Teatterihotelli Riihimäki 14.2.2026 |
Seuraavan viikonlopun rapsakassa pakkasessa ajelin mieheni kanssa Riihimäelle. Yleisemmin suuntaan keikoille ilman häntä, mutta ystävänpäivää tuntui tarpeelliselta viettää yhdessä. Retkikohteen määritteli Teatterihotellin erityisilta, missä illallisen jatkoksi tarjoiltiin yhteislauluja Mika Ikosen ja Anssi Häkkisen johdolla. En ollut kokenut Mika-keikkaa edelliskesän jälkeen, enkä tavallaan kokenut nytkään, koska yleisö tosiaan oli lähtenyt laulamaan eikä vain kuuntelemaan - Lähtisitkö (live) ja muut hitit toki yllyttivätkin siihen. Erilaisen riemukas musiikkihetki ja tapaaminen pitkästä aikaa, Mikan Petolliset-sarjassa piipahdusta - ja toki myös XL5-kesää - odotellessa, oli silti retken arvoinen. Eihän Mika voinut paljastaa, että hänen taipaleensa minut totaalisesti koukuttaneessa TV-formaatissa jäisi melko lyhyeksi, mutta oli sitä hauska spekuloida yhdessä hänen ja seurana istuneiden ystävien kanssa.
 |
| Teeriklubi 19.2.2026: Ilpo Kaikkonen houseband feat. Sami Pitkämö |
Seuraavaksi palasin Teeriklubille tammikuun tauon jälkeen. Kuten viimeksi kerroin, olin ollut kovin varma siitä, että kahden pääroolin kevät Suomen musiikkiteatterissa pitäisi Ilpon liian kiireisenä isännöimään klubiaan, joten suuntasin iltaan suunnattoman kiitollisena siitä, että olin ollut väärässä. Klubisettiin vakiintunut Hunajaa (live) soi ja maailmassani oli taas kaikki hyvin ja paikallaan. Vieraana oli joulukuun klubilta viime hetkellä sairastuvalle väistynyt Sami Pitkämö, jonka huikea laulu ja viileän pienet eleet yleisön villitsemiseen tekivät vaikutuksen. Melko arvattavasti pidin eniten parista kotimaisesta, kuten Lähtisitkö -versiosta, kansainvälisten rock-klassikoiden lomassa.
 |
| Teeriklubi 19.3.2026: Ilpo Kaikkonen houseband feat. Ilari Hämäläinen |
Enemmän intoilin maaliskuun klubivieraasta, Ilari Hämäläisestä, jonka uraa olen seuraillut ja yritteliäisyyttä, erityisesti some-aktiivisuutta, olen ihaillut jo kauan. Hän tuntuu tallaavan hyvin vastaavaa urapolkua kuin Ilpo laulukisoineen ja musiikkiteattereineen, mutta jonkin verran edellä - onhan hän 11 vuotta vanhempikin. Ilarin osallistuminen Tangomarkkinoille tuli tietoon heti klubi-illan jälkeen, ja sitäkin seurailin mielenkiinnolla ennakkohehkutuksesta hopeapettymykseen. Teerenpelissä ei vielä kuultu tangoa vaan Ilarin omia kappaleita ja lainattuja bravuureja. Savuna ilmaan ei saanut seuraa Ilpon samannimisestä kappaleesta, mutta Askel kerrallaan (live) ja Rakkautes jää (live) soivat setin loppupuolella. Peltirumpu (live) täydensi huikeasti kevään Ismo Alanko -teemaa, kun Ilpon musikaalirooli keskittyi Hassisen kone -aikakauteen. Toki Kirkaakin kuultiin ainakin Leijat-kappaleen (live) muodossa, vaikka Ilari onkin luopunut pitkäaikaisesta musiikkiteatteriroolistaan.
 |
| Vesterinen yhtyeineen @ Finlandiaklubi Lahti 12.3.2026 |
Maaliskuun Teeriklubi oli jo toinen torstai peräkkäin Lahdessa, sillä edellisellä viikolla olin retkeillyt seuraamaan kun Vesterinen yhtyeineen kenraaliharjoitteli kevään kiertuettaan Sibeliustalon Finlandiaklubilla. Tunnelmat olivat siinä hetkessä mahtavat, mutta jotenkin unohdin ne seuraavien reissukiireisten hullunmyllyviikkojen aikana niin tehokkaasti, että kykenin jättämään varsinaisen kiertueen Kotkan keikan väliin toukokuussa (siskoni lähti silloin "tuuraamaan" minun lipullani). Yhtyeen uudelta albumilta jäätiin kaipaamaan paria erityistä helmeä, mutta musiikinriemua riitti niistä mitä kuultiin. Syksyn ennakkokeikoilla erityisesti hymyilyttänyttä kappaletta lainaten, todellakin Rakastin mun päiviä (live).
 |
| Ihan Tuuliajolla -suomirockmusikaali @ Kuusankoskitalo 6.3.2026: Ilpo Kaikkonen Ismo Alangon roolissa (vasemmalla Niilo Muje Pantse Syrjänä) |
Muuten maaliskuu menikin Ihan Tuuliajolla nauttien Ilpon musikaaliroolista. Tammikuussa aloitetun Juice-taipaleen lomassa Ilpo palasi Ismo Alangon rooliin - hykerryttävällä häivähdyksellä Dannya. Koin saman shown kahdesti peräkkäin, viikon välein. Kotkan Satama-areena olisi ehkä riittänyt, jos se olisi tullut tietooni ensin, mutta olin juuri ehtinyt hankkia lippuni Kuusankoskitalolle kun kotikotikaupunkini suorastaan "pakollinen" näytös julkaistiin. Aika täsmälleen samalla paikalla kantasatamassa, missä olin kokenut yhden ensimmäisistä merkittävistä Ilpon bändikeikoista kesän 2013 meripäivillä, Ilpo asteli siihen rakentuneen areenan lavalle Jurot nuorisojulkkikset -kappaleen (live) kanssa.
 |
| Ihan Tuuliajolla -suomirockmusikaali @ Satama Areena Kotka 6.3.2026 |
Tiiviissä musikaalitahdissahan ei ollut kyse siitä, että minulla olisi ollut pakottava tarve nähdä esitys "joka viikko" vaan siitä, etten raaskinut jättää niin lähelle osuvia väliin. Tavallaan saatoin siis olla vähän onnekas kun Imatran näytös peruuntui ja saatoin kiinnittää sen tilalle Olli Halosen konsertin Lappeenranta-salissa. Tilaisuus oli kirjautunut muistiini pienestä tuplabuukkausharmituksesta ja ryhdyin lipun ostoon välittömästi peruuntumistiedon saatuani (sattumalta olin silloin Lahdessa Vesterisen konsertin jäljiltä ja siirtymässä suoraan Kotkaan, eli tiesin nauttia sen illan musikaalista seuraavankin edestä). Konsertti oli vallan viihdyttävä - kukapa ei laulaisi onnellisena mukana Suomen kesää (live)? - mutta erityisesti ilta jäi mieleen seurasta, eli Zero Nine -fanien "Etelä-Karjalan delegaatiosta". Yksi oli kiinnittänyt konsertin itselleen ja tyttärelleen jo aiemmin ja yllättäen toinenkin ystäväni innostui mukaan (hän oli ollut tulossa myös Imatralle, joten sinänsä sääli, että musikaali peruuntui juuri sillä kertaa, kun olin saanut jonkun höynäytettyä... siis houkuteltua seurakseni).
 |
| Olli Halonen @ Lappeenranta-sali 27.3.2026 |
 |
| Ilpo Kaikkonen @ Pelicans-naisten nousujuhlat Lahti 22.3.2026 |
Tämän parin kuukauden tiivistelmän jälkeen on vielä melkoinen määrä keikkoja raporttijonossa, mutta katsotaan milloin niiden pariin ehdin. Juuri nyt edessä on sen tätä tarinaa aloittaessani kadonneelta vaikuttaneen Pete Seppälän keikka sekä ihan ensimmäinen kiinnitykseni XL5-kesään (ei toki enää ensimmäinen XL5-keikka, mutta aiemmistakin kerron joskus sitten...).
Kommentit
Lähetä kommentti