Kävi niin kävi näin

Koop-keikkahistoriikki

Innostuin vuodenvaihteessa kirjaamaan koko vuoden keikkani pariin megaraporttiin, ja nyt tartun projektiin, joka on jo jokusen vuoden ollut mielessä: listata Koop Arposen keikat, joilla on tullut käytyä sitten 2008 Idols-kisan. Inspiraatio aloittaa tämä juuri nyt tuli yllättävää kautta: arkistoin tiliotteita nettipankista, ja silmään osui yhtä sun toista nostalgista - tyypillisesti noin tuopin kokoisia maksusuorituksia erinäisistä baareista (ja "juuri nyt" tarkoittaa pari viikkoa sitten - juttu jäi silloin viimeistelmättä ja julkaisematta. Kuviakin harkitsin lisääväni, mutta sitten tämä ei kyllä valmistuisi koskaan).
  1. 7.12.2008 (raportti): Idols-semifinaali Oopperassa. Koop vastaan Anna Puustjärvi ja Pete Parkkonen. Yleisössä selvä enemmistö Pete-kylttejä - ja illan lopuksi itkeviä tyttöjä. Tämä täti liikuttui ristiriitaisesta ilosta, kun Pete-faniystävän kanssa suunniteltu finaalireissu oli vaakalaudalla. 
  2. 14.12.2008 (raportti): Idols-finaali Helsingin jäähallissa, Koop vastaan Anna. Ikimuistoinen roadtrip tyttäreni sekä suosikin karsiutumisesta huolimatta mukaan lähteneen ystävän kanssa.
  3. 16.1.2009: Idoleita ja tähtiä -konsertti Helsingin jäähallissa. Kaikki 13 Idols-semifinalistia lavalla, joten Koopin osuus jäi jokuseen biisiin. Samana päivänä Koop ja Anna jakoivat nimikirjoituksia Kampin Sonera-liikkeessä, joten pääsin ensimmäistä kertaa vaihtamaan Koopin kanssa muutaman sanan (ohijuostua kiitosta Oopperan nimmarijonossa ei lasketa). 
  4. 6.3.2009: Winter Up -festival Lahdessa. Ensimmäinen tilaisuus kuulla Koopin debyyttialbumin kappaleita. Every Song I Hear-sinkun aikana osasin jo laulaa mukana sydämeni kyllyydestä, mutta monta ihan uutta kappaletta ihastutti. Sain myös maistiaisen keikkailun "kylkiäisistä", eli muista artisteista ja bändeistä, joihin saa tutustua, kun yksi motivoi liikkeelle. Tykästyin Happoradioon - ja välttelin Fintelligensiä tietämättä, että Elastisen TV-persoona tulisi ihastuttamaan myöhemmin. Parhaiten mieleen jäi kohtaaminen Koopin kanssa keikan jälkeen. Syöksyin - sähkökaapeleihin kompastuen mutta täpärästi jaloillani pysyen - kohti lavan takaa ilmestynyttä artistia, ja artisti otti vastaan valtavalla halausotteella.
  5. 18.3.2009: Debyyttalbumin yhteydessä julkaistun "Voittajan tarina"-kirjan julkaisutilaisuus, Helsingin Suomalaisessa kirjakaupassa. Lasketaan nyt keikaksi, vaikka haastattelu olikin. Reissun parhaita puolia oli yöpyminen silloin vasta netin kautta tutun saksalaisen ystävän kanssa - muuten ikäänkuin hukkaan menevä hostellisänky olikin tärkeä tekosyy lähtöön.
  6. 20.3.2009: Bar'n'Night Vaakuna Mikkeli. Ensimmäinen kunnon baarikeikka, ja tuliterä levykin tuli nimmaroitua.
  7. 23.4.2009: Barona Areenan 10-vuotisjuhlakonsertti Espoossa, ja sopivasti matkalle osunut muutaman biisin akustinen promokeikka Itäkeskuksessa. "Kylkiäisten" juhlaa. Oli Hanna Pakarista ja Pete Parkkosta, jälleen Happoradiota sekä hämmentävän mahtava Lordi-show. Koko kuusituntisen fiilistelimme siskoni kanssa lavan tuntumassa, noteeraamatta nälkää, janoa tai edes vessahätää. 
  8. 22.5.2009: Wiltsu Lappeenranta. Sain Koopin kotikeikan lähes synttärilahjaksi! Parhaiten jäi mieleen keikkapaikalle saapuminen. Zoomailin baarin julkisivua, kuten monesti tapaan tehdä, ja baarin ovesta kuvaan astui tähti itse.
  9. 28.5.2009: Nova club -risteily Baltic Princessillä. Loistavaa musiikkia ja hyvää seuraa - tosin Tallinna-turistikierrokselle päädyin itsekseni (muut taisivat nukkua).
  10. 4.6.2009: Kauppakeskus Sellon keikka Espoossa edustaa kohtalonomaista keikkatuuriani: satuin olemaan työmatkalla Vantaalla samana päivänä.
  11. 10.6.2009: Yökerhokeikka Vantaan Flamingon Onnelassa, jonne turneerasin Heinolan kesäteatterin kautta: Arja Korisevan faneille oli järjestetty erityistilaisuus seurata Piukkoja paikkoja. Vietin väliyön Heinolassa, mutta Flamingosta ajelin yksin kotiin. Muistan ajomatkan yllättävän nopeana ja suorastaan nautinnollisena: kolme tuntia kauniin kesäyön hiljaisia maanteitä, ja keikkaeuforiaa.
  12. 4.7.2009 (raportti): Hattutemppu Pihlajavesi. Suuri seikkailumatka idolin juurille, Koopin kuuluisan mummolan naapuriin. Koop keikkailee Pihlajavedellä tänäkin kesänä, mutta epäilen, että oma retkeni sinne oli sarjaa "kerran elämässä". Alkuvauhdin junamatkaan otin Turun seudulle lomailemaan ajelleen perheeni kyydissä, ja viikon päästä kävin "noutamassa" heidät kotiin.
  13. 10.7.2009: Kaivohuone Naantali. Junalla länteen ja perheautoillen itään. Ihana kesäkeikka upeissa puitteissa.
  14. 31.2009: Amarillo Kotka. Kaukomatkojen välissä piristi melkein kotikeikka...
  15. 6.8.2009: ... ja kotikeikka NRJ:n päiväfestarilla, joka juhlisti Lappeenrannan 360-vuotissyntymäpäivää. "Kylkiäisenä" mm. Cheek ennen nykyistä supersuosiotaan.
  16. 8.8.2009: Rockin Hood Salo. Kesäkeikkakauden erikoispitkä ja erityisen hikinen päätöskeikka yllätyskokoonpanolla: ensimmäisten keikkojen jälkeen maailmalle Sunrise Avenuen kanssa karannut kitaristi Riku Rajamaa oli taas mukana. Mukava vakiobasisti, Esa Mäkynen, oli liekeissä kotikentällään.
  17. 22.8.2009: Expert Lahti. Akustista musisointia kauppakeskuksen pihalla, ja ensitapaaminen myöhemmin hyvin tärkeäksi tulleen ystävän kanssa.
  18. 10.10.2009: Keikat Joensuun Pikku Myy -kauppakeskuksessa ja Ravintola Coikkiksessa. Kokoonpano oli ainutlaatuinen: tuleva Flute of Shame -kitaristi James Lascelles oli mukana ensimmäistä kertaa, ja toisen laidan kitaraa soitti Koopin ystävä ja Idols-kilpakumppani Pete Parkkonen.
  19. 24.10.2009: Vaakuna Kouvola. Karmeaa karaokelaulantaa ihanien ystävien kanssa, ja nostalgiaa vähän joka suunnalta. Koukkasin Kouvolaan Helsingin kautta, Zero Ninen hurmokselliselta keikalta, mutta Koop bändeineen onnistui silti säväyttämään. Edellissyksynä samassa paikassa oli riemuittu Pete Seppälän paluuta pitkän kesätauon jälkeen, tietämättä, että edessä oli paljon pidempi. Ensimmäisen suuren Idols-suosikkini aktiivikauden jäähyväiskeikan aikaan Helsingissä järjestettiin Idols-koelauluja, joihin tajusin myöhemmin Koopin osallistuneen - sarjassamme kohtalonomaisia sattumia, jotka tuuppivat minua kohti keikkahulluutta.
  20. 20.11.2009: Koop & Pandora sekä Riku Niemi Orchestra Keravan konserttisalissa - jonka tulisin unohtamaan niin tehokkaasti, että olisin parin vuoden päästä pitkään sitä mieltä, etten ole koskaan käynyt Keravalla. Konsertti oli upea, mutta sen ympärille kasautui pieniä ikävyyksiä, kovasti harmittaneesta valokuvauskiellosta elämäni ensimmäisen sakon tuottaneeseen salamanvälähdykseen.
  21. 9.12.2009: Apollo Helsinki. Upea yökerhokeikka ja Omppuhotelli ystävien kanssa.
  22. 11.12.2009: Flamingo ja Onnela, Vantaa. Olipa tiivistä reissailua jos/kun oletettavasti matkustin Apollon jälkeen kotiin. Akustista musisointia päivällä ja bändiä yöllä - ja juuri ennen bändisettiä koettiin palohälytysevakuointi. 
  23. 15.1.2010: Risteily Tallinnaan. Varmaan loistava keikkakin, mutta paremmin muistan hassuttelun faniporukalla sekä laivalla että maissa, ja innostumisen kaikesta ilmaisesta, jota S-etukorttiristeilyllä jaettiin. Ovatkohan muidenkin kangaskassit unohtuneet kaappiin, liian hienoina kulutettaviksi?
  24. 19.2.2010: Dublin Pub Lahti. Akustinen duo Arponen & Rajamaa.
  25. 26.2.2010: Hopealyhty Hyvinkää. Hotellikeikat on parhautta, varsinkin hyvässä seurassa yöpyen. Showtimea viivytettiin hurjasti jonkun tärkeän jääkiekkopelin yli.
  26. 11.3.2010: Taas Tallinnaan, Nova-risteillen. Tähtihetkiä: voitin musavisan kattavalla triviatiedollani kotimaisesta pop- ja iskelmäskenestä. Edellisellä Nova-risteilyllä olin vielä jäänyt kolmanneksi.
  27. 3.4.2010: Rantatupa Somero. Täyteenbuukattu majatalo opetti aina aloittamaan varovaisetkin keikkamatkaharkinnat yösijan varauksella. Koopin taustalla soittivat bändistä tutut Lasse Sakara ja Maria Ilmoniemi, ja lavan ulkopuolella tapasimme tulevan Flute of Shame -basisti Dane Stefaniukin.  Keikka oli ensimmäinen Koopin toisen albumin julkaisun jälkeen, joten kotiuduin levynkansinimmarin ja Bright Lights -hatun kanssa. Muutama viikko myöhemmin kannustin hattu päässä Eliasta X factor -finaalissa, kietoen ilmeisesti samalla nämä kaksi artistia tiukasti yhteen omassa keikkakohtalossani.
  28. 14.5.2010: Alexia Loviisa. Extrapitkä akustinen triokeikka viidellä muusikolla: ensimmäinen setti kokoonpanolla Koop, James ja Maria, ja toinen sillä, jonka myöhemmin tulisimme tuntemaan Flute of Shame -triona.
  29. 4.6.2010: Ensivisiitti myöhemmin hyvin tutuksi tulleeseen Maltainen Riekko -pubiin Koop & James -duon takia. Valtaisaa lähtöpohtimista: yöpyminen Helsingissä myöhästyttäisi minut lasten kevätjuhlasta, esikoisen viimeisestä alakoulussa. Ja lisäksi samana iltana olisi ollut Eliaksen ensimmäinen X factor -voitonjälkeinen keikka lähes kotikulmillani Kotkassa (josta olisin ehtinyt kevätjuhlaankin). Ratkaisevaa oli ystävän tulo Helsingin keikalle Oulusta asti - jota sitäkin jännättiin viime tippaan. Kun ystävän lento varmistui, valintani oli selvä. Eliaksen Karoliina-keikan missaamista olen harmitellut, mutten ikinä katunut.
  30. 9.7.2010: Kaivohuone Naantali. Tällä kertaa perhematkaillen edestakaisin.
  31. 3.9.2010: Mikaeli Mikkeli. Trio konserttisalissa ennen sen nimeämistä Flute of Shameksi, Marialla ja flyygelillä vahvistettuna.
  32. 11.9.2010: Olutkellari, Helsinki. Olikohan trio nimetty kotimatkalla Mikkelistä, kun Facebook-albumissani (josta kaikki nämä keikkapäivämäärät lunttailen) on ensimmäinen Flute of Shame -maininta? Muuten mieleen jäi lähinnä se, miten tyylikkäästi kuskasin keikkaseurueeni Tuomiokirkon kupeeseen, tuurilla täsmälleen kohdebaarin eteen.
  33. 1.10.2010: Galleria Lappeenranta. Kauppakeskuskeikka vilautteli tulevaa Koop-Elias-kombokohtaloani. Ei-enää-niin-tuore X factor -voittaja oli vasta julkaissut ensisinkkunsa, ja jakoi samassa Fashion by Night -tapahtumassa nimmarikortteja. Nimmarijonosta siirryttiin suoraan trion keikalle - jonka alkaessa näin silmäkulmastani miten Elias pujahti Gallerian "backstagelle".
  34. 23.10.2010: Public Corner Kotka. Kombokohtalo vahvistui. Kaksi Elias-keikkaa: bändikeikka yökerhossa, josta vielä luulin selvinneeni pahemmitta vaurioitta, ja taianomainen akustinen setti Prisman leluosastolla, joka koukutti minut lopullisesti. Siihen perään fantastinen kolmen setin Flute of Shame -jamittelu pubissa.
  35. 31.10.2010: Vuotalo Helsinki. Salikonsertti Metropolia Big Bandin kanssa. Ja välittömästi sen perään Eliaksen viime tipassa kalenteriin ilmestynyt trubaduurikeikka, joka lumosi niin, että haihdutti komean orkesterikonsertin hetkellisesti mielestä.
  36. 12.11.2010: Pressa Helsinki.  Jonkinlaiset jäähyväiset bändikeikoille menettivät juhlavuuttaan siinä, että bändi oli Mariaa lukuunottamatta vieras. Toisaalta saimme keskittyä Koopiin, kun Teijo, Esa ja Lasse eivät varastaneet taustalta huomiota. Heitä pitikin sitten siirtyä fanittamaan Antti Tuiskun keikoille.
  37. 26.11.2010: Pyhän Laurin kirkko Vantaa. Jumalainen joulukonsertti, mutta taas kombotin keskittymiseni ihan levälleen. Koin "kaikki" lempiartistini samalla turneella, eli kirkkokonsertista siirryin suoraan Pete Seppälän yllätyspaluukeikalle Herculekseen (ja matkalla liikutuin ystävän kihlausuutiselle). Seuraavana päivänä jatkoin Saloon Eliaksen salikonserttiin - ja paluumatkalla pidennetty junanvaihto Helsingissä tarjosi muutaman Elias-biisin Itäkeskuksessa.
  38. 4.2.2011: Mulligans Kouvola. Vakiintuneen Flute of Shame -trion keikka, jonne matkustin - yllätys yllätys - suoraan Eliaksen päiväkeikalta koti-Lappeenrannassa. Pitkään olin pelännyt, että keikat olisivat päällekkäin, mutta keikkakohtaloni oli - kuten lähes aina - suopea.
  39. 26.2.2011: Maltainen Riekko, jälleen. Kombokeikkana tällä kertaa "vain" Hanna Pakarista Pressassa. Edellisillan Pete Seppälä -uusinta homobaarissa oli viime hetkellä peruuntunut.
  40. 2.4.2011: Stadin tähti, Helsinki. Kombokohtalo helli jälleen. Sports Academyn iltapäiväisen Elias-setin jälkeen ehti hyvin syödä Koop-faniystävän synttäripäivällisen, ja silti vielä odotella keikkaa eksoottisesssa "Städärissä" enemmän kuin tarpeeksi.
  41. 19.6.2011: Maltainen Riekko runsaslukuisella faniporukalla. Kombokohtalo ei säätänyt asioita ihan nappiin tällä kertaa, kun piti käväistä samoilla nurkilla kahdesti parin päivän välein.
  42. 3.7.2011: Koop ja Imatra Big Band, Imatra Big Band Festareilla - ensimmäinen kerta, kun noin läheinen festari tuli tsekattua. Niin loistava kun Koop olikin ison orkesterin edessä, Juha Tapio säväytti melkein enemmän, kun en häneltä niin paljon odottanut. Sitten oli kiintiö täynnä, ja illan päättänyt Suvi Teräsniska meni hieman hukkaan.
  43. 6.8.2011: Linnoituksen yön juhlaristeily M/S Camillalla aloitti Flute of Shamen vähän turhankin tiiviin keikkaputken Lappeenrannassa. Ei toki harmittanut käydä harva se viikko "kotikeikalla", mutta olisihan niitä voinut näille vuosille vähän tasaisemmin jakaa. Siinä sumassa jäi jopa pari Imatra-Kouvola-sektorin keikkaa käymättä. Tämä laiva oli kuitenkin lastattu täyteen hienosti juhlivia kaupunkilaisia, ja tunnelma oli katossa.
  44. 27.8.2011: Molly Malonesin terassikauden päättäjäiset, Helsinki. Vaikka lähikeikkaa riitti, keikkaseura houkutteli kauemmaksikin. Hieno aurinkoinen alkuilta sisäpihalla, ristiriitaisen riemukkaalla väliepisodilla. Minulle vinkattiin, että Elias katusoittelee korttelin toisella kulmalla. Parin biisin ajan taistelin itseni kanssa, mutta oli selvää, etten pystyisi enää keskittymään Flute of Shamen settiin. Elias löytyi, kuuntelin pari biisiä, tervehdin, ja selitin tilanteeni - jonka jälkeen pystyin jonkinlaisella mielenrauhalla palaamaan varsinaiselle keikalle, ystävieni luokse.
  45. 10.9.2011: Toivakka. Aivan erityisen ainutlaatuinen keikka, jota maustoi ripaus surumielisyyttä siitä, että Elias ja Markus soittivat - muiden fanien mukaan - yhden parhaimmista keikoistaan vain puolen tunnin matkan päässä. 
  46. 23.9.2011: Nenäpäivän hyväntekeväisyysristeily SS Leppävirralla, Lappeenrannasta. Jos edellinen laiva oli lastattu täyteen, tällä kertaa saimme - vajavaisen markkinoinnin takia - nauttia intiimistä olohuonekeikan tunnelmasta, joka jatkui vielä tovin satamaan paluun jälkeenkin.
  47. 15.10.2011: Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Oma työpaikkani! Tilaisuus oli vieraan ammattiliiton järjestämä, mutta turhaan murehdin sisäänpääsyä. Saatiin nauttia rumpalilla vahvistetun trion musiikista, ja kahvitarjoilut kaupan päälle.
  48. 16.11.2011: Teerenpeli aloitti toimintansa Lappeenrannassa todella komeasti. Nykyään kiroilen sen keikattomuutta - esim. Ilpo Kaikkosen akustinen turnee kiersi kaikki muut paikkakunnat.
  49. 26.11.2011: Club Alexia Loviisa. Viimeksi pubin, nyt yökerhon puolella. Upea keikka, mutta pääosassa ystävät - se, että nautittiin keikasta yhdessä.
  50. 30.11.2011: Joulukonsertti Pitäjänmäen kirkossa, Helsingissä. Tajusin viime hetkellä, että konserttihan ketjuttuisi täydellisesti Eliaksen ja Markuksen sinä syksynä säännöllisen Iguana-soittelun kanssa. Kummankin olisin yksittäisenä missannut, mutta kombo kiskaisi ilta-ajelulle - ja keikkojen väliin jäi jopa viitisen minuuttia odotteluaikaa.
  51. 8.12.2011 (raportti): Kombokohtaloni huipentuma, Flute of Shame sekä Elias ja Markus Brand New Classics -bändeineen samalla lavalla, samana iltana.
  52. 22.1.2012: Matkamessut, Helsinki. Monta minisettiä kokoonpanolla Koop, Dane ja Riku. Hyvästellessä Dane hehkutti tulevaa Casinon keikkaa, jonka olin ajatellut jättää väliin.
  53. 16.2.2012: Best of Britain, Casino Helsinki. Matkalla Casinolle kohtasin katumuusikko-Eliaksen Kaisaniemessä, kirjaimellisesti Casinon alla. Vaikutuin sekä karussa metrotunnelissa että upeassa Fennia-salissa.
  54. 31.3.2012: Maltainen Riekko. "Jalkakeikka", kun etsin järkevyyttä viisiittini Porin Noormarkkuun - Helsingistähän sinne olisi jo puolet lyhyempi matka. Riekon keikka oli yksi muiden loistavien joukossa, mutta hyväntekeväisyyskonsertti Eliaksen ja Markuksen lapsuuden kotikirkossa hienoimpia kokemuksia ikinä missään. 
  55. 24.5.2012 (raportti): Coming Home EP:n julkaisukonsertti Vuotalolla (Helsinkiin oli toki jo matkustettu edellisiltana Eliaksen keikalle). Kärsin Suuresta Kamerakriisistäni, mutta nautin konsertista. Pientä huvittuneisuutta aiheutti julkaisukonsertin juhlavuus, kun neljän kappaleen EP:kin vielä odotutti itseään. Mutta hyvää kannattaa odottaa, ja se, että julkaisee edes muutaman biisin on todellakin juhlimisen arvoista. Toinen EP These Hands julkaistiin juuri, myötävaikuttaen tämän tarinan syntymiseen.
  56. 28.6.2012: Espan lava Helsinki. Puistokonsertti pientä sadetta pidellen. Ajoitus täsmälleen sopiva ennen illan viimeistä paluujunaa. Tulojuna oli tuonut edellispäivänä Eliaksen ja Markuksen keikalle - ja väliin osui vielä iltapäiväsetti Haloo Helsinkiä yleisurheilun EM-kisapuistossa.
  57. 25.8.2012: Mäntsälän messut. VR:n kympin lauantailippuja tuli hyödynnettyä päiväretkeen. Keikkaa ja ystävien tapaamista - sekä EP:n fyysisten kappaleiden lunastus suoraan soittajilta (sen aurinkoisen kohtaamisen takia en nyt halunnut tilata toista EP:tä postimyynnistä).
  58. 28.9.2012: Villa K, Espoo. Sipulikeittoa Koopin TV:stä tutulla reseptillä, ja intiimiä musisointia illallisen jälkeen. Hieman yllättävä keikkaseura, vanha ystävä uusissa keikkaympyröissä, kruunasi illan.
  59. 9.11.2012: Konserttitalo, Kotka. Nenäpäivän hyväksi, ja harmillisen vähän porukkaa  (ei onneksi niin vähän, kuin seuraavana iltana siinä ihan vieressä, Huutjärvellä, Eliaksen ja Markuksen baarikeikalla).
  60. 16.12.2012: Maltainen Riekko. Myöhään edellisenä iltana tietoon tuli Pete Seppälän päiväkeikka Espooseen - puolitoista vuotta edellisen keikan jälkeen. Ajosuunnitelmia piti säätää lennossa aikaisemmaksi, ja huikeat Riekkotunnelmat jäivät taas ainutlaatuisemman jalkoihin.
  61. 3.3.2013: Viikin kirkko, Helsinki. Jälkikäteen hieman huvitti, että perheturneelle oli alunperin lähdetty Eliaksen ulkoilmakeikan motivoimana, Järvenpäähän. Pitihän minun toki siellä olla, ne neljä biisiä kuuntelemassa, mutta varsinainen palkinto odotti kotimatkalle osuneessa lumoavassa kirkkokonsertissa. 
  62. 25.5.2013: Kirkkonummi. Enimmäkseen superlempeä keikkakohtaloni onnistui puukottamaan minua selkään lupailemalla liikaa. Kaikkien aikojen unelmakombosta peruuntui Eliaksen alkuiltapäivän keikka, mutta Markuksen Brand New Classicsin keikka Rymy-Eetussa täydentyi Flute of Shamen takuuvarmalla "lämmittelyllä". Varaosaliikkeen piha tarjosi karuhko keikkaeksotiikkaa, ja bändi loisti auringon kanssa kilpaa, mutta kyllähän neljän setin bilebändi-supershow myöhemmin illalla jyräsi itsensä reissun pääkeikaksi.
Olihan siinä suurin piirtein kaikki? Selvisipä nyt tuo "numerokin". Parin tuplakeikan laskeminen erillisinä kasvattaisi tuota vielä, mutta menköön nyt samojen kohteiden peräkkäiset keikat samaan nippuun. Eihän se edes ole ihan hirveästi verrattuna esim. jonkun TV-dokumentin esittelemien Sillanpää-fanien 500 keikkaan - tosin onhan niillä aikaakin ollut jokunen vuosi enemmän.

Ja nythän tahti on selvästi hidastunut. Kuten historiikin loppupuolikas väkisin tuo esille, olen vahvasti kallistunut Hämäläispuolelle. Koop & Flute of Shame ovat toki pysyvä ilonaihe elämässäni, mutta pakottava tarve käydä "peruskeikoilla" on hälventynyt. Kaipaan jotain spesiaalia singahtaakseni monen tunnin matkan päähän. Mutta jotenkin sellaista tuntuu vaan vähän väliä järjestyvän. Vaikuttaisi siltä, että olen taas ensi viikolla lähdössä. Lisämotivaattorina toimii Kristiina Wheeler -kombo sekä ystävien tapaaminen. Pitkäänhän tässä on jo ollut pääpointtina yhteinen hauskanpito, ja keikat on vaan tekosyy siihen. Ihana tekosyy.

Kommentit