Sun hymystä mä voimaannun

Kyydissä aina

Ilpo Kaikkonen @ The Old Corner Bank, LPR 21.6.2017
Perhejuhannuksen vuoksi olen väistänyt keikkamatkahoukutuksen jos toisenkin. Minun luokse saapuvien juhannuskeikkojen perinne tuntuu kuitenkin ihanasti jatkuvan. Ilo alkoi jo keskiviikkona, kun Ilpo esiintyi Lappeenrannassa ensimmäistä kertaa sitten kolmen (korjaus: neljän!) keikan sarjan vuosina 2012-13. Enpä osannut ennustaa, että Tienapojat-bilebändin edessä hikiset kiharat hulmuten heilunut nuorukainen olisi viisi vuotta myöhemmin kesän odotetuin keikkatapaus "yhden miehen orkesterina".

Jotkut asiat ovat liian hyviä ollakseen totta - idyllisen Saimaa-näköalan Kasinoterassille ei sentään päästy. Ilpon mystinen "kaikki hyvin" -magia taitaa kuitenkin vaikuttaa minuun edelleen, kun sisätiloihin siirtyminen oli niinkin pieni pettymys kun oli. Arki-illan pubikeikalle muodostui omanlaisensa intiimi tunnelma kun hyväntuulinen artisti heitteli humoristisia huomioita "Suomen kesästä". Persoonallinen ote välispiikkeihin oli erityisen arvostettu edellisviikon "harjoituskeikan" jälkeen - trubaduuri, jota terassisää suosi, ei sanonut juuri muuta kuin "kiitos" biisien päätteeksi, ja kontakti yleisöön jäi ohuenlaiseksi.


Ilpo Kaikkonen @ Satama, Puumala 24.6.2017
Kolme päivää myöhemmin Terveiset sinne taivaaseen menivät varmemmin perille taivasalla. Juhannussää kirkastui, ja Ilpo sai soitella Puumalan komean - korkean! - sillan kupeessa, ilta-auringossa. Viime vuoteen verrattuna sää oli viileämpi ja duokitaristi puuttui, mutta huppari ja trubaduurin aina vaan toimivampi show lämmittivät. Sekin on jännä "kaikki hyvin" -ilmiö, että vaikka bändi on komeampi kokoonpano kuin duo, ja duo "enemmän" kuin soolo, Ilpon trubaduurikeikoilta ei "puutu" mitään.

En kirjannut tilastoa kappaleista, mutta kahden keikan ohjelmistossa oli ilahduttavasti eroavaisuuksia, toki vakiintuneiden helmien lomassa. Runsaslukuisen terassiyleisön pontevien encore-taputusten ansiosta sain kuin sainkin kuulla kovin tärkeän Hei elämän!

Ilpo lupaili alustavasti uusintaa ensi vuodellekin - toivottavasti Ravintola Satama vahvistaa buukkauksen. Olisin enemmän kun kiitollinen moisesta vakiokeikasta, kun se osuu perheen mökkijuhannuksen jatkoksi muutaman minuutin koukkauksella. Toki ajelisin tarvittaessa etäämpääkin. Ilpon musiikin ja läsnäolon luoma hyvänolontunne on vaan niin ainutlaatuisen kokonaisvaltaisen sielua hoitava - ei ehkä niin hurmoksellinen, kuin joku aiemmin koettu, mutta onnelliseksi tekevä. "Nouset kyytiin kerran, oot kyydissä aina" tuntui erityisen merkitykselliseltä, varsinkin kun Egotripin Matkustajaa tunnelmoinut artisti vaikutti sen kohdalla virnistävän "kalustoon kuuluvalle" aurinkolasiensa suojista.

Juhannuslauantai muodostui varsinaiseksi "päiväksi murmelina", samoilla etapeilla kuin viime kesänä. Lentovaihto keikalta keikalle, vain perheen matkalla kotiin pudottaen, jätti jopa aikaa mutustella Iitiän tanssilavagrillin lihapiirakan ennen eturivipaikan varaamista. Fortuna oli kai tanssittanut jo pari settiä, mutta Arja Koriseva astahti lavalle varttia yli kymmenen, juuri kuten vuosien kokemuksella osasin odottaa.

Arja Koriseva @ Iitiän lava, Lappeenranta 24.6.2017
Viime juhannuksena ilmassa oli ylimääräistä tunnelatausta tangokuningattaren vakavan sairauden jäljiltä, mutta hyvä fiilis säilyi paluukiitollisuuden jälkeenkin. Sekin oli jo tiedossa, että väsyisin hetkellisesti tanssilavameininkiin. Rutinoitunut humppakombo Vetoketju-Autotyttö sai minut huokailemaan "ei taas tätä!" vastaavasti kuin joku Sweet Home Alabama bilebändikeikoilla - kohdeyleisölle takuutoimivaa, mutta minulle kulunutta, uudistumattomuuta korostavaa.

Ylitse muiden sykähdytti kaksi kappaletta, joista ensimmäinen oli Arjaan alunperin ihastuttanut Rannalla-tango. Ajatella, että tuotakin on kuunneltu kohta 28 vuotta! Nuoremmatkin suosikit saavat varautua siihen, että kerran "kyytiin" noustuani minut on vaikea karistaa (ei toki mahdoton, kuten parin keikkailun käytännössä lopettaneen tapaukset osoittavat). Tavallaan hienointa oli kuitenkin se, että tuorein julkaisu Leipää, lempee, lämpöö tuntui vielä enemmän omalta: "Tartun lujempaa siihen mikä aiemminkin auttanut on jaksamaan".

Kommentit