Kangaskasseista

Hömpänkaatopaikka yllättää nyt poikkeavalla päivänpoliittisella aiheella. Esko Valtaoja vertaa kolumnissaan kauppakassidilemmaa suuriin energialinjauksiin liittyvään problematiikkaan. Minulla ei ole tähtitieteiden professorin kompetenssia puuttua ydinvoimakysymykseen, tai edes etanolibensaan - vaikka toki autoa tankkaankin - mutta kassisotaan haluan heittää oman pienen kommenttini.

Tutkimuksissahan on todettu, että muovikassi saattaa sittenkin päihittää kangaskassin ekologisena vaihtoehtona. Järkytyin tästä tiedosta, kangaskassi-ihminen kun olen - tai tarkemmin sanottuna reppu-kylmälaukku-kori-ihminen, joka tarvittaessa laajentaa kantokapasiteettiaan repun pohjalla lojuvalla kangaskassilla. Muovikassivastustukseni ei niinkään kumpua ekologisesta arvomaailmasta vaan piheydestä. Muovikassihan maksaa … mitä? Parikymmentä senttiä? Muutamakin viikossa tekisi jo kymppejä vuodessa! Vaatekauppojen ilmaispusseja kannan kyllä kotiini - roskapusseiksi kelpaamattomista pikkupusseista yritän sentään parhaani mukaan kieltäytyä.

En kehtaa väittää, että tutkijat olisivat väärässä, mutta peräänkuuluttaisin heiltä - tai heitä siteeranneilta median edustajilta - tarkempaa “kangaskassin” määritelmää. Tarkoittavatko he myös koulukäsityötäni muinaiselta 1980-luvulta? Oletan, että tutkimukset ovat käsitelleet asiaa siitä näkökulmasta, että kassi ostetaan juuri nyt, nimenomaan ostosten kantamiseen. Onhan sen vanhan puuvillan kasvatuskin luontoa joskus tuhonnut, mutten taida viitsiä siitä enää syyllistyä. Ja jotain olisin kai joka tapauksessa ommellut, vaikken juuri kassia.

Tutkijoilta lienee myös unohtunut ihmisen käyttäytymiseen liittyviä psykologisia seikkoja. Vai osaavatko kaikki paitsi minä ohittaa kylkiäiset ja messuilla jaetut mainoslahjat? Jos kangaskassit tuomitaan epäekologisiksi, firmat tuskin kehtaavat niitä enää jaella - mutta mitähän turhempaa mahtavat keksiä tilalle? Samoin lahjaksi ostetut laatukassit korvaantuisivat kai muilla lahjaesineillä - ehkä paksuilla pyyheliinoilla, joiden valmistus syö vielä enemmän luonnonvaroja. Taatusti epäekologisin vaihtoehto on ostaa laiskuuksissaan muovikasseja, vaikka kankaisia on kotona kaapit täynnä.

Meillä tosiaan kasseja riittää, vaikka taisin tänään luvata ostaa elämäni ensimmäisen, ilman mitään kylkiäisaspektia. Tutun paikallisen käsityöyrittäjän kassi onkin pellavaa eikä puuvillaa, ja tiedän, että materiaalin ekologisuuttakin on mietitty huolella. Lisäksi Linnemon kassi on kaunis kuin mikä, joten tulen kantamaan sitä ylpeänä. En tosin taida raaskia käyttää sitä siinä tarkoituksessa, missä taas tänään totesin kankaisen päihittävän muovisen kuusi-nolla: unohtuneen jumppahikipyyhkeen korvikkeena.