Hyvinkää Love

Satama

Kehitin kevääksi itselleni dilemman: kannattaisiko ajoissa kalenteriin kiinnitetty retki toteuttaa? Auroran Pressa-keikka helmikuun aamuyönä oli rättiväsyneelle niin karu kokemus, että sai harkitsemaan seuraavista luopumista. Lisähidasteena toimi kotikeikan missaaminen: mitä järkeä olisi matkustaa kuuntelemaan taustanauhaa kun lähi-Amarillossa esiintyisi mahtava live-kokoonpano? Roope Salminen & Koirat tulivat kuitenkin epäsuorasti avustaneeksi lähtöpäätöksessä. Sen tuoreissa Instagram-postauksissa toistui mystinen valeilmoitus, jonka mukaan bändi olisi jakanut minun julkaisuni. "Some-komentaja" ärsyyntyi vaihteeksi vääränlaisesta aktiivisuudesta hiljaisuuden sijaan.

Tunneasioissa näinkin pienellä voi olla iso merkitys, mutta eiköhän Aurora-risteily olisi lopulta voittanut muutenkin. "Sulovileenille" sen sinetöi Eckerö Linen tarjous, jonka ansiosta nautin kerrankin buffet-ruokailusta, yksinäisten kokoelmapöydässä, puheliaiden pappojen ja eläkeläisrouvien seurassa. Viihdyin jopa, kunnes keskustelu sai ulkomaalaisvihamielisiä piirteitä, mutta silloin olikin aika siemaista viimeinen tilkka hanaviiniä ja siirtyä ihailemaan Tallinnan kevätaurinkoa tuuliselta kannelta.

Keikka kärsi vertailusta Pete Parkkosen vastaavaan kaksi viikkoa aiemmin. Silloin oli selvästi odotusta ilmassa ja asemoiduttiin lavan eteen. Nyt kukaan muu ei ainakaan selvästi osoittanut tulleensa artistin takia, ja ison ravintolatilan tanssilattia jäi tyhjäksi. Suurimmat hitit herättivät innostusta istuvassakin yleisössä, mutta veikkaan, että lähinnä yllätyksen kautta - "hei, tämähän on tämä!". Siksi olisin toivonut, että setin alkuun olisi ladattu vaikka Eilisen aurinko, joka on monille radiosta tuttu, toisin kuin tuoreet albumiraidat Valtakunta ja Näytä niille!

Aurora @ M/S Finlandia 21.4.2017

Petellä oli kunnon bändi ja riehakas live-meininki. Nyt en odottanutkaan bändiä, vaan olin skaalannut odotukseni sopiviksi: DJ "riittäisi" kun kyseessä oli alkuiltakeikka yökerhoa miellyttävämmissä puitteissa. Laivan ikkunoista paistoi aurinko, meri kimmelsi ja jaksoin taas iloita musiikista. Se soi on ja pysyy elämäni suurimpien biisien joukossa.

Titta @ On The Rocks, Perjantaisirkus 21.4.2017
Pari tuntia laivan satamaan paluun jälkeen kuuntelin jo samaa settiä Perjantaisirkus-tapahtumassa. Ennen Auroraa On the Rocks:in lavalla esiintyi Titta, varsin mainiolta vaikuttanut uusi tuttavuus. Maailma loppuu tänään -kappaleesta minulla oli jonkunlainen ennakkohavainto, ja seurasin huvittuneena, kun vieressäni tanssittiin hulluna sen tahtiin.

Hieman surulliselta tuntui kun lavalta siivottiin soittimet pois - DJ, rumpali ja kitaristi olivat yhdessä muodostaneet minuakin tyydyttävää bändisoitantaa. Yleisökin taisi aavistuksen harventua. Olikohan rock-klubilla muitakin änkyröitä, joille musiikki on vähemmän aitoa kun se soi tietokoneelta, eikä artistia ympäröi oikeat eläväiset soittajat? Minä toki kaipaan paitsi bändiä yleensä juuri tiettyjä, jo ennen Auroraa tutuksi tulleita muusikoita.

Ei tunnu mukavalta olla näin kriittinen, varsinkin kun DJ:kin osoittautui reiluksi, faneja arvostavaksi tyypiksi. Herää tarve korostaa, että "vika ei ole teissä vaan minussa!". Kai "nuorisomusiikin" parissa on normaalia, että DJ:t hoitavat keikat ja ovat tähtiä itsekin - minä vaan olen liian juurtunut luomu-musiikkiin ja kitaranrämpyttäjiin. Viikkoa aiemmin trubaduurin "hoivissa" en kaipaillut mitään!

Odotettu tuplakeikka ei siis ollut "parasta ikinä", mutta nautin loppuun asti, ja pidän omanlaisena, kriittisenä "superfanina" Auroran ilolla musiikkimaailmassani. Se, etten syöksynyt keikan jälkeen painotuoreen fanipaidan ostoon ei johtunut faniuden haihtumisesta, vaan siitä, etten ole bändipaitaihmisiä muutenkaan - keskityn keikkoihin ja musiikkiin. Toiveikkaana odottelen jo tulevaa. Ihanan alkupiristyksen laivakeikka sai Auroran - selvästi minulle kohdistetusta - spiikistä, että syksyn keikoilla ihastuttanut ja albumilta kaipailtu "Satama" julkaistaan ihan pian.

Edit 28.4: Siinä se nyt on, Satama, niin hienona kun muistinkin. Teksti koskettaa, ja tyyli palaa lähemmäs sitä reggae-maailmaa, johon Aurora alunperin minut lumosi. "Mä oon niin onnekas kun löysin takasin... sun satamaan".


Kommentit