- Hae linkki
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Seuraava etappi elämäni keikkaseikkailussa olikin erikoisen ikimuistoinen. Vain päivää ennen edellisen tarinan turneestarttia silmäni lävähtivät lautasiksi Mika Ikosen musiikkivideopäivityksestä. Vasta pari viikkoa aiemmin olin kuullut Mikalta itseltään arvion, että uutta musiikkia voisi odottaa ehkä ensi vuonna, ja kalibroinut kärsivällisyyteni sen mukaisesti. Vauhdilla viritetyn Viking Line -yhteistyön ansiosta olikin kappale etenemässä julkaisuun, ja sen videolle kaivattiin tanssitaitoisia, bile-vaatteisiin ja -meikkiin sonnustautuneita avustajia.
Meikkaustaidottomalle ylipainoiselle keski-ikäiselle ajatus osallistumisesta tuntui alkuun mahdottomalta - vaikka miten yritin tolkuttaa itselleni, että laivayhtiön mainoksessa olisi erityisen hyvä näyttää, että kaikenlaisilla kehoilla sopii bilettää. Pitkän illan pohdiskeltuani oli pakko tarjoutua - tanssimaan takarivissä tai vaikka kantamaan kuvausryhmän tavaroita. Samaa tyhmyyttä ei pidä tehdä kahdesti - Luodut toisillemme -videon avustajahaun ohittaminen pari vuotta sitten kaduttaa hieman vieläkin.
Niin siinä sitten kävi, että työpalaverin ympärille viritetty keikkareissuni jatkui ainutkertaiselle elämysristeilylle satamassa seisoneella Viking Gabriellalla. Sain vielä viime hetkellä ylennyksen avustajasta tuotantoassistentiksi ja luvan räpsiä "making of" -kuvia mielin määrin. Loppujen lopuksi tärkein tehtäväni taisi olla pysyä poissa tieltä - hytit, hissit sun muut ahtaat lokaatiot jäivät kokematta - mutta sen verran ehdin avustellakin, että koin itseni tarpeelliseksi. Sehän kuviossa olikin siisteintä: saada kerrankin tukea tärkeää suosikkiartistia hyvin konkreettisesti, vaikka veistelemällä hänelle voileipää laivan messissä, kun hän ei itse ehtinyt kameran edestä lounaalle.
Olin toki ennenkin puuhastellut vaikkapa aiemman suosikin nettisivujen parissa, mutta kuvauspäivään osallistuminen oli moninverroin palkitsevampaa. Sain seurata upean kuvausryhmän ammattitaitoa - nähdä omin silmin, miten valtava työ muutaman minuutin videon kuvaaminen on. Sain ihastella tanssiryhmän ja muiden avustajien iloista heittäytymistä, ja ennen kaikkea Mikaa itseään veivaamassa koko päivän mahtavalla energialla, koko ryhmän tunnelmaa samalla nostattaen. Kenenkään ei tarvinnut pingottaa tai murjottaa. Lempisäkeeni "Nostettiin kädet ilmaan, ja ilosta huudettiin" näkyy videolla aitona tilannekuvana.
Ikimuistoisin kohtaus olikin heti kuvauspäivän alkupuolella helikopterikannella. Hurjassa tuulessa kampaukset levisivät ja vaatteet hulmusivat, mutta sehän toi vaan kuviin liikettä ja vauhtia! Tanssikoreografian jälkeen kaikki kynnelle kykenevät heiluivat mukana - myös tämä muuten kiltisti sivussa pysynyt assistentti. Vakaat aikeeni tanssia taustalla haihtuivat rentoon tunnelmaan - ohjaajan yleiskäskystä syöksyin ensimmäisten joukossa 360-kameran ympärille. Viikko kuvauksista julkaisuun meni hermoillessa olinko pilannut koko kohtauksen, mutta jälkikäteen olen onnellinen välähdyksistä, joilla voin todistaa olleeni mukana, Mikan takia Floridassa asti käväisseessä keltaisessa mekossani.
Kappaleella vieraileva nuori rap-lupaus Blaka osoittautui myös upeaksi tapaukseksi - ilmeisen komeutensa lisäksi fiksuksi, kohteliaaksi ja työmoraaliltaan timanttiseksi. Hän touhusi pitkän päivän kameroiden edessä päätähden veroisella asenteella. Ennakkoon en ehtinyt Blakan musiikkiin perehtyä, mutta jälkikäteen liikuttaa ainakin tuotannon hempein pää, Tähtien toisella puolen. Minullahan on taipumus kiintyä suosikkiartistieni kanssa yhteistyötä tehneisiin - ainakin rap-duo Ideaali&Jay Who? on viiden vuoden takaisen Lentokentän jäljiltä edelleen seurannassa. Blaka pääsi nyt kerralla tekemään vaikutuksen omana itsenään, joten varmasti kuuntelen hänen tulevatkin julkaisunsa, vähintään uteliaisuuttani.
Lentokentästä puheenollen, sen kertosäkeen laulanut Ilpo oli ajatuksissa mukana, muutenkin kuin kiitoksena tästäkin kokemuksesta - hänen isännöimältä live-klubiltahan Mikan löysin. Videolla vieraillut Ilkka Vainio - jonka noutamisen terminaalista koin komeimmaksi kunniatehtäväkseni - on minulle merkityksellinen erityisesti Ilpon uran alkuvauhdittamisesta. Vainio piti vierailevana Idols-tuomarina antamansa lupauksen poimia nuorukainen talliinsa, kun yhteistyö kisalevy-yhtiön kanssa hiipui. Selittelin kuvauspäivän aikana kaikille kohdalle osuneille - myös Ilelle itselleen - miten minun maailmassani Vainio videolla tuo hyvää onnea. Haaveillaan - jonka oli muuten toteuttanut sama kuvausryhmä kuin tämänkin - ei ehkä noussut hitiksi, mutta Ile vilahtaa myös Kleinbus- ja Terveiset sinne taivaaseen -videoilla, joista jälkimmäinen kolkuttelee kohta neljän miljoonan katselun rajaa.
Aikamoisen riemastuttava hahmo Ile olikin tavata livenä. Ennakkoon suunnitellun pienen pelipöytäroolin jälkeen hänen piti poistua laivasta, mutta yhtäkkiä hän työntelikin tanssiryhmän vetäjää Tax free -kärryissä. Ei niin huikeaa näkyä voinut jättää videolta pois! Harmi, ettei iltapäivälehdistö ollut mukana - näin jo sieluni silmin lööpit: "Ile Vainio laittoi XL5-Mican videokäsikirjoituksen uusiksi".
Itse kappale, 7 Donaa, ei toki ole mikään Kaikki on oolrait, mihin alunperin niin syvästi ihastuin, mutta hyvänmielen bile-ralli se on, ja vaihtelevuus on musiikissa rikkautta. Riemuitsen tästä nyt, mutta olen samalla kiitollinen, että olen kuullut yhden Mikan tulevista kappaleista - täysin erilaisen, taatusti syvemmälle sydämeen juurtuvan. Itse biisin lisäksi arvostan tekemisen meininkiä ja tilaisuuteen tarttumista. Kun laivayhtiö tahtoi - ja kai osin kustansikin - Mikan biisistä musiikkivideon parissa viikossa, Mika yhteistyökumppaneineen toteutti sen parissa viikossa, juhannukseksi.
Pitkään musiikki- ja fanitusmaailmassa pyörineenä olen erityisen innoissani tästä näköjään Mikalle tyypillisestä tavasta haalia musiikkivideoilleen vapaaehtoisia avustajia. Tuskin sitä on niin strategisesti mietitty - on vaan haluttu tehdä komea video - mutta miten nerokasta itsenäisen puurtamisen sijaan tehdä projektista ison porukan yhteinen! Kaikki voittavat - tuotanto saa ilmaista työvoimaa, joka ei koe olevansa työvoimaa vaan osallisena elämyspäivässä. Voin kuvitella - ja olen jo huomannutkin - että mukana olleet jakavat ja hehkuttavat videota kuin omaansa, joten osa markkinointiakin hoituu kuin itsestään, ilolla. Jos en olisi jo ennestään ollut täydellä sydämelläni kannustamassa Mikaa musiikkiurallaan, kuvauspäivän kokemukset ja oma nimi videon tekijätiedoissa olisivat sitouttaneet minut lopullisesti.
 |
| Mika Ikonen & Blaka (kameran takana Hannu Sormunen) @ Viking Line terminaali |
Meikkaustaidottomalle ylipainoiselle keski-ikäiselle ajatus osallistumisesta tuntui alkuun mahdottomalta - vaikka miten yritin tolkuttaa itselleni, että laivayhtiön mainoksessa olisi erityisen hyvä näyttää, että kaikenlaisilla kehoilla sopii bilettää. Pitkän illan pohdiskeltuani oli pakko tarjoutua - tanssimaan takarivissä tai vaikka kantamaan kuvausryhmän tavaroita. Samaa tyhmyyttä ei pidä tehdä kahdesti - Luodut toisillemme -videon avustajahaun ohittaminen pari vuotta sitten kaduttaa hieman vieläkin.
Niin siinä sitten kävi, että työpalaverin ympärille viritetty keikkareissuni jatkui ainutkertaiselle elämysristeilylle satamassa seisoneella Viking Gabriellalla. Sain vielä viime hetkellä ylennyksen avustajasta tuotantoassistentiksi ja luvan räpsiä "making of" -kuvia mielin määrin. Loppujen lopuksi tärkein tehtäväni taisi olla pysyä poissa tieltä - hytit, hissit sun muut ahtaat lokaatiot jäivät kokematta - mutta sen verran ehdin avustellakin, että koin itseni tarpeelliseksi. Sehän kuviossa olikin siisteintä: saada kerrankin tukea tärkeää suosikkiartistia hyvin konkreettisesti, vaikka veistelemällä hänelle voileipää laivan messissä, kun hän ei itse ehtinyt kameran edestä lounaalle.
Olin toki ennenkin puuhastellut vaikkapa aiemman suosikin nettisivujen parissa, mutta kuvauspäivään osallistuminen oli moninverroin palkitsevampaa. Sain seurata upean kuvausryhmän ammattitaitoa - nähdä omin silmin, miten valtava työ muutaman minuutin videon kuvaaminen on. Sain ihastella tanssiryhmän ja muiden avustajien iloista heittäytymistä, ja ennen kaikkea Mikaa itseään veivaamassa koko päivän mahtavalla energialla, koko ryhmän tunnelmaa samalla nostattaen. Kenenkään ei tarvinnut pingottaa tai murjottaa. Lempisäkeeni "Nostettiin kädet ilmaan, ja ilosta huudettiin" näkyy videolla aitona tilannekuvana.
Ikimuistoisin kohtaus olikin heti kuvauspäivän alkupuolella helikopterikannella. Hurjassa tuulessa kampaukset levisivät ja vaatteet hulmusivat, mutta sehän toi vaan kuviin liikettä ja vauhtia! Tanssikoreografian jälkeen kaikki kynnelle kykenevät heiluivat mukana - myös tämä muuten kiltisti sivussa pysynyt assistentti. Vakaat aikeeni tanssia taustalla haihtuivat rentoon tunnelmaan - ohjaajan yleiskäskystä syöksyin ensimmäisten joukossa 360-kameran ympärille. Viikko kuvauksista julkaisuun meni hermoillessa olinko pilannut koko kohtauksen, mutta jälkikäteen olen onnellinen välähdyksistä, joilla voin todistaa olleeni mukana, Mikan takia Floridassa asti käväisseessä keltaisessa mekossani.
Kappaleella vieraileva nuori rap-lupaus Blaka osoittautui myös upeaksi tapaukseksi - ilmeisen komeutensa lisäksi fiksuksi, kohteliaaksi ja työmoraaliltaan timanttiseksi. Hän touhusi pitkän päivän kameroiden edessä päätähden veroisella asenteella. Ennakkoon en ehtinyt Blakan musiikkiin perehtyä, mutta jälkikäteen liikuttaa ainakin tuotannon hempein pää, Tähtien toisella puolen. Minullahan on taipumus kiintyä suosikkiartistieni kanssa yhteistyötä tehneisiin - ainakin rap-duo Ideaali&Jay Who? on viiden vuoden takaisen Lentokentän jäljiltä edelleen seurannassa. Blaka pääsi nyt kerralla tekemään vaikutuksen omana itsenään, joten varmasti kuuntelen hänen tulevatkin julkaisunsa, vähintään uteliaisuuttani.
Lentokentästä puheenollen, sen kertosäkeen laulanut Ilpo oli ajatuksissa mukana, muutenkin kuin kiitoksena tästäkin kokemuksesta - hänen isännöimältä live-klubiltahan Mikan löysin. Videolla vieraillut Ilkka Vainio - jonka noutamisen terminaalista koin komeimmaksi kunniatehtäväkseni - on minulle merkityksellinen erityisesti Ilpon uran alkuvauhdittamisesta. Vainio piti vierailevana Idols-tuomarina antamansa lupauksen poimia nuorukainen talliinsa, kun yhteistyö kisalevy-yhtiön kanssa hiipui. Selittelin kuvauspäivän aikana kaikille kohdalle osuneille - myös Ilelle itselleen - miten minun maailmassani Vainio videolla tuo hyvää onnea. Haaveillaan - jonka oli muuten toteuttanut sama kuvausryhmä kuin tämänkin - ei ehkä noussut hitiksi, mutta Ile vilahtaa myös Kleinbus- ja Terveiset sinne taivaaseen -videoilla, joista jälkimmäinen kolkuttelee kohta neljän miljoonan katselun rajaa.
 |
| Blaka (Lloyd Libiso), Mika Ikonen & Ilkka Vainio @ Viking Gabriella |
Itse kappale, 7 Donaa, ei toki ole mikään Kaikki on oolrait, mihin alunperin niin syvästi ihastuin, mutta hyvänmielen bile-ralli se on, ja vaihtelevuus on musiikissa rikkautta. Riemuitsen tästä nyt, mutta olen samalla kiitollinen, että olen kuullut yhden Mikan tulevista kappaleista - täysin erilaisen, taatusti syvemmälle sydämeen juurtuvan. Itse biisin lisäksi arvostan tekemisen meininkiä ja tilaisuuteen tarttumista. Kun laivayhtiö tahtoi - ja kai osin kustansikin - Mikan biisistä musiikkivideon parissa viikossa, Mika yhteistyökumppaneineen toteutti sen parissa viikossa, juhannukseksi.
 |
| Mika Ikonen ja tanssiryhmä 7 Donaa -musiikkivideokuvauksissa 13.6.2019 |
Pitkään musiikki- ja fanitusmaailmassa pyörineenä olen erityisen innoissani tästä näköjään Mikalle tyypillisestä tavasta haalia musiikkivideoilleen vapaaehtoisia avustajia. Tuskin sitä on niin strategisesti mietitty - on vaan haluttu tehdä komea video - mutta miten nerokasta itsenäisen puurtamisen sijaan tehdä projektista ison porukan yhteinen! Kaikki voittavat - tuotanto saa ilmaista työvoimaa, joka ei koe olevansa työvoimaa vaan osallisena elämyspäivässä. Voin kuvitella - ja olen jo huomannutkin - että mukana olleet jakavat ja hehkuttavat videota kuin omaansa, joten osa markkinointiakin hoituu kuin itsestään, ilolla. Jos en olisi jo ennestään ollut täydellä sydämelläni kannustamassa Mikaa musiikkiurallaan, kuvauspäivän kokemukset ja oma nimi videon tekijätiedoissa olisivat sitouttaneet minut lopullisesti.
Kommentit
Lähetä kommentti