Mun ensimmäinen

1000 vrk elämästä - arvostelukyvyttömän levyarvostelu


Alunperin oli tarkoitus kirjoittaa tämä Chaos Tube -blogiin, mutta isomman viihdemedian on ylläpidettävä jonkinlaista tasoa - enkä nyt puhu arvosteltavan levyn tasosta. Oman blogiini saan suoltaa miten subjektiivista soopaa tahansa. Kuutisen vuotta artistin keikkoja käyneenä, josta viimeiset pari vuotta levyprojektin etenemistä myötäeläneenä, suhtaudun levyyn melkein kuin omaani - pitelenhän käsissäni, mustissa pahvikansissa, tärkeän ihmisen toteutunutta unelmaa.

Pahveista puheenollen, välittämiseni ilmenee tyypillisesti myös ylikriittisyytenä, ja osoitan sen heti valittamalla levyn hieman tylsästä kansikuvasta. Haluaisin nähdä lauluntekijän esittelevän työtään omilla kasvoillaan. Graafista ilmettä tärkeämpän sisältöön hyppään heti kun pakolliset taustat on kartoitettu.

Tuomas Turunen @ Sataman Loiste Lappeenranta 1.5.2013
1000 vrk elämästä-albumin vappuaattona 2013 julkaissut Tuomas Turunen on tullut tutuksi O'Jess-bilebändistään, jonka lähikeikkoja olen kolunnut siitä asti, kun sen löysin ensimmäisen suuren Idols-suosikkini Pete Seppälän taustalta. Peten keikkatahti hiljeni olemattomiin, mutta bändi jäi pysyväksi ilonaiheeksi elämääni.

Peteltä tuli joskus toivottua toista levyä aika kiihkeästi, ja jollain tasolla tämä Tuomaksen debyytti palkitsee nekin odotukset. Elämä ei aina tarjoa mitä toivoo, vaan voi yllättää yhtä hyvällä tai jopa paremmalla. Arvosteluni jääviyttä ei tarvinne tämän enempää korostaa. En tiedä pitäisinkö levystä ventovieraan tekeleenä - en varmasti yhtä paljon tai ainakaan yhtä välittömästi. Todennäköisimmin en sitä edes kuulisi. Onneksi kuulen, ja saan nauttia valmiiksi sydämeen juurtuneesta äänestä tulkitsemassa omistajalleen tärkeitä tarinoita.

Uskoin unelmiini on pintapuolisesti kuunneltuna kaunis rakkauslaulu, mutta kertonee myös 1500 cover-keikkaa tehneen muusikon pitkästä tiestä oman levyn julkaisuun - kyllä tähän unelmaan kannattikin uskoa! Säkeistöjen sisään en ole vielä parin päivän kuuntelulla täysin päässyt, mutta kertosäe soi uljaana, esitellen normaalisti tanakkaa rockia tykittävää ääntä lumoavan herkkänä.

Mikä sua vaivaa lienee ykkösehdokas kappaleeksi, joka voisi kolahtaa ilman tuttu-Tuomas-kerrointakin - muuhun elämään keskittyminen työn kustannuksella on niin osuva aihe. Minunlaiselta akateemiselta vajaatyöläiseltä saatettaisi hyvinkin kysyä, että "mikä sua vaivaa?", ja voisin vastata laulun sanoin "saadakseni aikaa toteuttaa mun haaveeni". Kertosäkeen jykevä "Minä elän!" tulee varmasti soimaan päässä vielä lukuisina hyvinä hetkinä.

Fiksu leidi on ennestään tuttu O'Jess-bändin nimissä julkaistuna sinkkuna, mutta puolustaa Tuomaksen tekeleenä paikkaansa miehen soololevyllä. Yhtä aikaa vakava ja humoristinen kappale kahden erilaisen ihmisen kohtaamisesta jaksaa ihastuttaa vielä näin vuotta myöhemminkin. "Kaikki omalla tavallaan etsivät samaa unelmaa" kuuluu sarjaani lempilyriikkapätkiä kautta aikojen.

Tänään on vuosipäivä valloittaa jo introllaan - olenhan vastustuskyvytön kepeälle kitaranhelinälle. Lauluosuus on koruttomuudessaan koskettavin kiitos, mitä suomalaisen miehen voi kuvitella rakkaalleen kirjoittavan.

Seppo kertoo on myös vanha O'Jess-sinkku, joka olisi hauskana rantasaunarallatuksena voinut pari vuotta sitten ponnahtaa legendaariseksi kesähitiksi - tai miksei nytkin?

1000 vrk -kappaleen perusteella odotin levyä luottavaisin mielin. Olinhan tykästynyt kovasti sen myspacessa aikoinaan julkaistuun demoversioon - ja samasta syystä se onkin nyt levyn raidoista haastavimmin syleiltävä. Tekstin muokkaus on sattumoisin kadottanut juuri ne minua siinä eniten viehättäneet virkkeet, mutta ei olisi reilua sotkea tuoreempien kuuntelijoiden ajatuksia listaamalla niitä tässä. Opinpahan olemaan kiintymättä keskeneräiseen, tässä tapauksessa jotenkin yksinkertaisempaan ja juuri siksi koskettavampaan. Taiteilija itse päättää milloin ja millaisena teos on valmis, ja tähän herkän räväkkään suomirock-perinteitä kunnioittavan kappaleeseen ihastun varmasti pian uudestaan.

Normiviikko kärsi myös ennakko-odotuksista, vaan hieman erilaisista kuin edellinen raita. Olin kuullut, että tämä olisi harkinnassa sinkuksi, lähetettäväksi radioihin, joten odotin sen kolahtavan suoremmin ja selkeämmin. Oravanpyörää ja bilettämistä arkisen elämänmakuisesti limittävä ralli tulee varmasti olemaan huikea tunnelmannostattaja keikoilla, mutta levyversio ei aukea riemastuttamaan yhtä välittömästi kuin esim. Mikä sua vaivaa.

Nimetön pyyhkäisi ensikuuntelulla kaikki muut kappaleet mielestä. Se pysäytti, pakahdutti, ja sotki konseptini totaalisesti hetkeä ennen kuin piti vastaanottaa vieraita vapunviettoon. Tärisyttävä tunnereaktio ei pohjautunut pelkästään musiikkiin, vaikka hauraan kaunis melodia heti korvamadoksi ujuttautuikin. Laulun tarina tuntui vastaavan kysymykseen, jonka olin jokusen kerran nielaissut liian henkilökohtaisena, ja jatkanut jutustelua musiikista. Pitkän levytysprojektin alkupuolella kirjoitettu kappale osui julkaisuun juuri kun radioaalloilla käsitellään samaa teemaa Arttu Wiskarin toimesta, mutta Ikuisesti kahdestaan on tämän rinnalla kepeä rallatus.

Suru ja sen yli kantava rakkaus huokuvat laulusta, joka varmasti avaa minunkin kyynelhanat, kun kuulen sen Tuomaksen vaimon, vanhempien ja muiden läheisten ympäröimänä. Onneksi mukana lavalla tulee olemaan myös ihana O'Jess-aisapari Juha Ketola, jonka voinee luottaa pelastavan liialliselta nyyhkimiseltä herttaisen härskillä vitsillä.

Niin... tämä tekstihän valmistuu junassa matkalla Lappeenrannasta Hankoon, albumin julkaisukeikalle. Nyt tuntuu aivan ääliömäiseltä, että alunperin tyrmäsin ajatuksen keikkamatkasta liian pitkänä, kun juuri se osuus, mikä tekee reissusta hieman pidemmän, vie minut uusiin, varmasti kauniisiin maisemiin. Sykähdyttävämpää syytä tutustua kotimaamme eteläisimpään kolkkaan ei varmasti ole eikä tule. Ajatus tästä seikkailusta on ilahduttanut - ja liikuttanut - minua pitkin kevättä, eikä levyn kuuleminen ainakaan vähentänyt lähtöintoa. En tosiaan pysty arvioimaan onko levy oikeasti hyvä, mutta sen tiedän, että sitä kannattaa juhlia, ja olen suunnattoman kiitollinen siitä, että saan olla juhlassa mukana.

Lisäys 10.5.2013: Arvostelukyvyttömän keikkaraportti sen sijaan kelpasi Chaos Tubeen, joten julkkareiden jälkeisiä mietteitä voi lukea sieltä. Hieno keikka, ja hieno reissu - Hanko näyttäytyi  lumoavan kauniina kuten oletinkin, aurinkoisena kevätpäivänä.

Kommentit