Kävi niin kävi näin

Savuna ilmaan

Lähiviikkoina on tiedossa höyrähtäneintä hömppäblogia aikoihin. Ei liene yhtä järjettömiä täpinöitä ollut sitten kevättalven 2009, kun odottelin Koopin esikoislevyä ennakkoasenteella, että häneltä puhelinluettelon lallattelukin olisi huikeinta ikinä. Nyt olen kriittisempi, mutta tiedän myös mitä odotan. Voin arkisen tyynesti lausahtaa, että toki tälläkin kertaa palvon tyyppiä, mutta nyt nimenomaan musiikki on sellaista, mitä tulen rakastamaan aina. Se tuntuu sellaiselta, mitä itse kirjoittaisin, jos osaisin. Olen löytänyt kotiin.






Hieman on itseänikin huvittanut vouhotukseni täsmälleen oikeanlaisesta musiikista. Olen julistanut odottaneeni Ilpon tulevan levyn materiaalia koko elämäni - jo siinä vaiheessa, kun vasta Muistan sen lauantain oli julkaistu. Vastustamaton hyvänmielenralli se onkin, mutten sentään ollut aina janonnut humppaa. Ihan ensimmäinen näyte tulevasta, eli minut viime helmikuussa kertakuulemalla täydellisesti lumonnut laulu löytyy vasta albumilta, ja sen hehkuttamista joudun vieläkin pidättelemään. Mutta toissayönä eetteriin leijaillut Savuna ilmaan on jo sitä tyyliä, mitä voin järjellä ja sanoilla kuvailla omakseni: melodisen kaunista suomalaista pop-iskelmää tarinatekstillä, joka maalaa sielun silmille selkeän tilannekuvan. Olen pitänyt Ilpon tekstien vahvuutena konstailematonta suoruutta, mutta tästä laulusta löytyykin yllättäen kaunein kielikuva pitkään aikaan: "sielumme saavat toisiaan tanssittaa". Internetin syövereistä jo löytyvät koko albumia edustavat näytepätkät vahvistavat ilman epäilyksen häivää, että Ilpon musiikin tahtiin sieluni tanssii jatkossakin.

 Hei elämä! -albumi ilmestyy 29.1. ja sen voi jo ennakkotilata Ilpon uutukaisilta nettisivuilta. Levynjulkaisukeikka on Möysän musaklubilla Lahdessa 30.1. Lippuja saa Tiketistä ja suoraan Mössöltä.

Kommentit