Liikuntaa valitusputkessa

Edellisen kiroilublogimerkinnän jälkeen - kun pahimmat sarkasmipatoutumat oli purettu - laitoin bugiraportin hassuja kirosanoja sensuroivan sivuston toteuttajalle. Sain niin ystävällisen vastauksen, että melkein kadutti se alkuperäinen vaahtoaminen. Tästä kuitenkin inspiroiduin laittamaan palautetta toisesta pitkään vaivanneesta asiasta, eli liikuntaklubini ohjaajavaihdoksista. Etenen siis nyt käänteisesti: ensin palaute, sitten perustelut vapaammin ja perusteellisemmin - lähinnä jotta saisin itse pääteltyä, oliko palautteessani mitään järkeä.

Lähtötilanne on se, että suhteellisen säännöllistä liikuntatuntiani vetävät vuorotellen... no, sanotaan nyt vaikka ohjaajat A ja B. Aikatauluun merkityn ohjaajan A ollessa estynyt, häntä tuuraa B. Esteet ovat ymmärrettäviä ja useimmiten ennakoitavia, ja esitin toivomuksen, että ohjausvuoroista tiedotettaisi vaikka netti-ilmoituksilla, silloin kun se on mahdollista (hätätuuraus on tietenkin asia erikseen).

Toisella tunnilla vuorotteleva ohjaaja oli äskettäin korostanut, että hän pyrkii aina ilmoittamaan kumman vuoro on, jotta sitä voi vastaanotosta kysyä. Hän siis antoi pientä vihjettä siitä, että asiakkaalla saattaisi olla oikeus valita tuntinsa myös ohjaajan perusteella. Ei kai se ole kohtuuton vaatimus? Kai saa harmistua, jos vasta parturintuolissa selviää, että saksiin tarttuu joku muu kuin vakiokampaaja, eikä henkilön vaihtuminen liene olankohautuksella ohitettava pikkuseikka lääkärinvastaanotollakaan. Kyllä ohjaajan persoona vaikuttaa liikuntaelämykseen, ja niin pitääkin - ohjausrobotteja ei kaivata edes vakioiduille konseptitunneille.

Anonyymin palautelapun kirjoittaminen on toki aika lällyä. Enemmän rohkeutta jouduin keräämään, kun kerrankin soitin vastaanottoon ja kysyin kumpi ohjaa. Äärimmäisen nololta se tuntui, erityisesti kun ohjaaja A sattuu olemaan varsin komea mies. Voin hyvin kuvitella vastaanoton ystävällisen mutta hämmentyneen tytön kihertämässä kaverilleen, että joku täti tahtoi varmistaa viikottaisin annoksen adonislihasten ihailua. No, eihän komeita raameja ohjaajasta irti saa, mutta ainakin yritän väittää, että tykkään nimenomaan A:n rauhallisen kannustavasta tyylistä. B innostuu välillä karjahtelemaan mikrofoniin, mutta se on minulle pienempi ongelma kuin vuodentakaiset kurjat kokemukset hänestä asiakaspalvelutilanteessa. Ikävät assosiaatiot voivat helposti tyrkätä minut väärälle puolelle sitä häilyvää viivaa, joka erottaa liikunnan riemun ja tunnille tuskastumisen.

Puhelimessa punasteluni oli lopulta turhaa. Minulle vastattiin, että kyllä siellä A:n pitäisi olla. Pari tuntia myöhemmin liikuntaklubin käytävällä, tietysti juuri palautelappua laatikkoon kiikuttaessani, vastaan käveli B - eikä vaikuttanut siltä, että tuuraus olisi tullut mitenkään yllättäen. Ilmeisesti olin saanut aggressioni purettua palautteen miettimiseen (itse teksti oli asiallinen - kai), kun tilanne lähinnä nauratti. Kuntoilin ihan hyvillä mielin, ja totesin, että ehkä pitkävihainen alkaa leppyä.

Aiemmin olin filosofoinut, että en toki välttämättä (aina ;) jättäisi tuntia väliin "väärän" ohjaajan takia. Haluaisin vain olla tietoinen tilanteesta ja asennoitua oikein. Siten voisin - omassa tahdissani, omilla ehdoillani - totuttautua ohjaajaan, jonka tyylistä vain satun pitämään vähemmän kuin toisen. Huvittavinta tässä on se, että vuosia sitten pieniä pettymyksiä aiheuttanut "tuuraaja" on nykyään ehdoton lempiohjaajani, jota olen tunnustanut suorastaan fanittavani - ja ihan ilman mitään komeusbonuksia!