Lokakuu alkoi niin vauhdikkaasti, että jälkikäteenkin vähän hengästyttää. Työkiireiden sekaan osui useita Helsinki-matkoja niin hyvistä syistä, etten voinut kuvitellakaan jättäväni mitään niistä väliin. Pari ensimmäistä juhlisti molempien lasten valmistumista, diplomi-insinööriksi ja elintarviketieteiden maisteriksi. Kolmas vei Veikkaus Arenan avajaisiin, joissa esiintyi Vesterinen yhtyeineen. Enimmäkseen pienempiä keikkoja kolunneelle entinen Hartwall ei sinänsä ollut kantapaikka, mutta olihan areenan palautuminen käyttöön vuosien tauon jälkeen tunteikasta ja toivoa herättävää: jospa tauon aiheuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan joskus päättyisi. Tunnelma tiheni jo kävellessämme areenalle johtavaa tuttua tunnelia, eikä aulan läpi kipitellessä huitaistu lasi avajaiskuohuvaa sitä latistanut.
 |
| Vesterinen yhtyeineen @ Veikkaus Arena 9.10.2025 |
Kiirehdimme lavan luo. Eturivi oli jo vallattu, mutta emme enää liikahtaneet sen tuntumasta. Videomuotoinen lämmittelyohjelma eli Tero Vesterisen DJ-hetki ei tehnyt suurta vaikutusta mutta live-esiintyminen sitäkin enemmän. Ensimmäinen setti koostui tulevan albumin kappaleista, jotka paria lukuunottamatta kuultiin ensimmäistä kertaa. Harvalla artistilla on sellainen taika, että biisit toimivat kertakuulemalla, mutta tällä yhtyeellä on. Muutama suosikki sieltä erottui, ja eniten odotan Rakastan mun päiviä -kappaletta, kun albumi pian julkaistaan. Toinen setti oli tuttua lavalta yleisöön säteilevää musiikin riemua. Tummilla teillä (live), Ei se rakkaudesta mitään tiedä (live) ja muut hitit sykähdyttivät tilaisuuden tunteikkuuden täydentämällä voimalla. Akustinen Hetken ikuinen "putoo pommi Pasilaan" -säkeineen oli ilmeisistä syistä erityisen koskettava. Nyt sai kuvatakin - ensimmäisen setin kielto oli hyvin perusteltu ja yleisö kunnioitti sitä. Itselleni yhdistelmä toimi: täyskielto harmittaa, mutten malta olla kuvaamatta turhankin paljon kun sen on sallittua. Selkeällä ohjeistuksella osasin ensin nauttia keikasta ilman kameraa ja sitten kameran kanssa.
 |
| Vesterinen yhtyeineen @ Veikkaus Arena 9.10.2025 |
Torstai-illan areena oli vaatinut äkkilähdön töistä, mutta perjantaille järjestyi vapaapäivä. Päätin heti jäädä Helsinkin toiseksi yöksi, mutta jäämisen motivaatio muuttui. Tarkoitus oli ollut jatkaa Tavastia-sarjaa Nelli Matulan keikalla. Olen kevyesti seuraillut hänen uraa ja UMK-hitti Hitaammin hautaan sykähdytti valtavasti. Parit uupumukset kokeneena määrittelenkin itseni nykyään "hitaammin hautaan -tyypiksi" työelämässä, enkä selvästikään ole ajatuksineni yksin - olihan biisi vuoden 2025 soitetuin Suomen radiokanavilla. Olin kokenut Nellin risteilykeikalla syksyllä 2020, mutta uusintaa jäin vielä odottamaan. Jotenkin satuin yhdistämään, että samana iltana Ilpon tähdittämä Ihan tuuliajolla -musikaali soi Järvenpäässä, paikallisjunamatkan päässä Helsingistä, mihin olin jo varannut yösijan. En tiedä olisiko lippu Tavastialle toiminut jarruna, mutta jollain vaistolla en ollut sitä vielä ostanut, ja Järvenpäätalolta löytyi vielä minulle paikka eturivistä.
 |
| Ihan tuuliajolla -musikaali @ Järvenpäätalo 10.10.2025: Timo Järvensivu ("Martti Syrjä"), Ilpo Kaikkonen ("Ismo Alanko") ja Jussi Ojanen ("Juice Leskinen") |
Retkelin Järvenpäähän hyvissä ajoin ja löysin itseni nostalgisoimassa erityisen merkittävää Zero Nine -keikkaa yli 15 vuoden takaa. Ohjauduin keikkaravintola Zapataan syömään, ja tunnistin vielä ympäristön, vaikka esiintymislava oli otettu ruokailukäyttöön. Järvenpäätalolla palasin nykyhetkeen... tai no, tavallaan nykyhetkeen, vaikka musikaalin tarina on ajalta, jolloin en ollut kuullut tuoreesta Zero Ninesta eikä illan tähti ollut syntynytkään. Kiitollisuus siitä, että näiden "viestiketju" oli johdattanut minut tännekin, oli vahvasti läsnä. Jo neljä kertaa kesäteattereissa kokemani suomirock-musikaali toimi myös konserttisalissa, vaikka harhailinkin ajatuksessa, miten hienoa olisi kokea Ilpolta omia konsertteja vastaavissa puitteissa. Jospa niidenkin aika vielä koittaa, mutta nyt nautin "Ismo Alangon" vedoista - monesta komeasta, mutta Tällä tiellä -kappaleesta (live) merkityksellisimpänä.
 |
| Teeriklubi 16.10.2025: Ilpo Kaikkonen & houseband feat. Heini Ikonen |
Ilpon omia biisejä kuulin taas - ja ilahduttavan paljon - lokakuun Teeriklubilla. Edes ikiomista soitetuin Kryptoniitti (live) ei ole klubilla itsestäänselvyys, ja nyt kuultiin myös Savuna ilmaan (live) sekä Ei paha pysty sinuun koskemaan (live) omistettuna juuri isäksi tulleelle illan teknikolle. Olin erityisen innoissani illan vieraasta: juurikin Teeriklubilla joulun alla 2021 minut itseensä ja Vesterisen musiikkiin ihastuttanut Heini Ikonen oli vihdoin uusintavieraana (hänen piti olla jo pari vuotta aiemmin, mutta silloin hän sairastui ja jäi pian sen jälkeen äitiysvapaalle).
Nyt ei ymmärrettävästi kuultu Vesteristä, kun Heini on jättänyt yhtyeen taakseen, vaan pelkkiä lainahittejä. Eniten ilahduttivat Aki Sirkesalo -kappaleet Naispaholainen (live) ja Mykkäkoulu (live), mutta nautin myös parhaista englanninkielisistä, kuten Hotel Californiasta (live). Heini oli yhtä hurmaava kuin aiemmilla kohtaamisilla, ja mielelläni kuulisin häntä lisää. Some-havaintojen perusteella hänen esiintymisensä painottuvat kuitenkin musiikkityyleihin, joissa en ole niin kotonani, ja UMK-finaalin tyylisissä TV-produktioissakin hän pysynee näkymättömissä taustalla. Ehkä Heinin tärkein rooli elämässäni olikin olla sisäänheittäjänä Vesteris-maailmaan, jossa aion pysyä, vaikken yhtä sinnikkäänä "perskärpäsenä" kuin Ilpon klubilla. Rakastan mun Teeriklubi-päiviä - en enää suunnittele niitä vaan muun elämän niiden ympärille.
 |
| RODEO (Erin, Ida Paul ja Anna Puu) @ Hyvinkääsali 17.10.2025 |
Tällekin Teeriklubi-retkelle oli jatko-osuus suunniteltu jo ennen kun syksyn klubit julkaistiin. Tahdoin ehdottomasti kokea RODEOn syyskiertueen konsertin, mutta lähimmät paikkakunnat - Kotka ja Mikkeli - osuivat hankaliin aikoihin, joten optimoin itseni Hyvinkäälle. Olihan se tavallaan vielä lähempänä, kun koukkasin sinne Lahdesta käsin. Konsertti oli upeimpia live-kokemuksia pitkiin aikoihin. Trion kappaleet, stemmalaulut ja säkenöivä esiintyminen ovat vaan jotain ihmeellistä. On sääli, että tämä Ensimmäinen rodeo (live) jäänee yhtyeen viimeiseksi, mutta kai ainutkertaisuus onkin osa kokemuksen maagisuutta. Hurmaannuin sekä RODEO-biiseistä, kuten Jäävuorii (live) ja Haudanvakavaa (live), että RODEO-artistien oman tuotannon versionneista (Yhtenä sunnuntaina (live), Parvekkeella (live) ja Ota minut tällaisena kuin oon (live)). Kokemus oli kuitenkin hyvä sellaisenaan, eikä minun tarvinnut ruveta säätämään lisäkeikkoja syksylle - lippu huhtikuun jäähyväisiin Musiikkitalolla oli onneksi jo varmistettu.
 |
| Suomi-Pops Tops & Flops (Tuomas Turunen, Juhan Goodman, Jari Hakuli) @ Pikku Pete Lappeenranta 18.10.2025 |
Paluumatkalle sain osutettua vielä yhden keikan eli Suomi-pops, Tops & Flops -yhtyeen perinteiset "iltapäiväkaljatanssit" tutussa Pikku Pete -pubissa. Vain paluujunalippu piti aikaistaa, jotta ehdin asemalta keikalle ennen sen alkamista enkä juuri sen päättyessä. Iltakeikkakin olisi ollut tarjolla, mutta sille en reissun perään jaksanut. Taidan nykyään viihtyäkin paremmin iltapäivätunnelmissa kaikuluotaimineen (live) kuin pubin iltahulinoissa.
 |
| Lauluyhtye Virva: Sonja Kangastalo, Saara Östman, Hannele Haimila, Pasi Hanhisalo ja Juha Östman @ Rakuunamäen juhlatila 19.10.2025 |
Lokakuun viimeiset viikonloput vierailin toistuvasti Lappeenrantasalissa. Ensin vuorossa oli odotettu ja intoiltu Ihan tuuliajolla -musikaalin "kotikeikkaversio". Sitä en todellakaan ollut jättämässä väliin vaikka vasta koinkin saman shown Järvenpäässä, ja aiemmin kiinnitetty Lahtikin olisi vuorossa hyvin pian. Ilpoa olen seuraillut kohta 15 vuotta, mutta kotikaupunkiini ei ole osunut kuin pari esiintymistä. Olin riemuissani, kun sain kokea hänen musikaaliroolin täällä, mutta samalla jännitin: miten "minun" kaupunkini ottaisi hänet ja koko esityksen vastaan. Huoli oli turha. Suomirock-musikaali sai jopa poikkeuksellisen suuret suosionosoitukset, eikä ihme, sillä Saimaailmiö-risteilyn tarinassa Lappeenranta on hauskasti mukana (näytelmää ei siis oltu räätälöity lappeenrantalaisyleisölle, vaan samat mainiot Lappeenranta-viittaukset on kuultu muuallakin). Kotiyleisön reaktioiden havainnointi vei ehkä aavistuksen keskittymisestäni, mutta ilolla seurasin taas "Ismon" rentoutumista jurosta nuorisojulkkiksesta (live) mitä velmuimmaksi velikullaksi levottomine jalkoineen (live).
 |
| Ihan tuuliajolla -musikaali: Niilo Muje ("Pantse Syrjä") ja Ilpo Kaikkonen ("Ismo Alanko") @ Lappeenrantasali 27.10.2025 |
Seuraavana viikonloppuna palasin samaan eturiviin kahdesti. Kertakin olisi riittänyt, mutta olin napannut lipun lisäkonserttiin "varmuuden vuoksi" - jos vaikka jompaan kumpaan iltaan tulisi joku "pakollisempi" meno. Yhtä houkutusta perjantain tilalle arvoinkin. Zero Nine -keikkaystäväni olivat kesän Ilovaari-kokemuksen jälkeen niin innoissaan ruotsalaisesta Royal Republic -bändistä, että kiersivät viikonlopun sen Suomi-kiertueella (Seinäjokea lukuunottamatta). Itsekin vaikutuin bändistä siinä hetkessä, mutta syksyn muut menot eivät jättäneet tilaa uuden innostuksen juurtumiseen. Näiden ystävien kanssa haluan ehdottomasti rock-reissata uudesta syystä sitten kun yhteinen intohimomme ei siihen enää tilaisuuksia tarjoa, mutten vielä suostu uskomaan, että olisi sen aika. Tampereen olisin ainakin karsinut ja palannut lauantain lähikonserttiin, mutta Tavastiakaan ei nyt voittanut Vesteristä yhtyeineen Lappeenranta-salissa - ja samalla tarvetta rauhoittua välillä kotonakin.
 |
| Vesterinen yhtyeineen @ Lappeenranta-sali 31.10.2025 |
Suuntasin iltoihin varovaisin odotuksin. Tuntuisiko lähikonserttisali vaisummalta niin pian Arena-spektaakkelin jälkeen? Konsertin kaava ja sisältö oli pitkälti sama: ensin uutta ja sitten tuttua. Huomasin laulavani uutuuksia mukana jo perjantaina, ja lauantaina vielä innokkaammin. Toisto ei haitannut - päinvastoin nautin vielä enemmän lauantaista kuin perjantaista, mikä kertoi minulle tyypillisestä hitaasta lämpenemisestä. Ehkä muukin yleisö oli suuremmalla intensiteetillä mukana kun se koostui ensimmäisistä innokkaista lipunostajista. Perjantain lisäkonsertti oli myyty loppuun hitaammin. Molempina iltoina yleisö sai aimo annoksen hyviä vinkkejä (live) miten elää hyvä elämä, olla hetken ikuisia (live) ja nauttia hetkistä, missä ei voittajaa (live) tarvitse valita. Kukaan ei koskaan (live) voi enää ottaa tämän yhtyeen paikkaa, mutta kyllähän tässäkin tarinassa esiintyy pari vielä korvaamattomampaa.
 |
| Tero Vesterinen / Vesterinen yhtyeineen @ Lappeenranta-sali 1.11.2025 |
Nyt kun marraskuun puolelle päädyin, heitän vielä seuraavan perjantain keikan tähän tarinaan. Teleks-yhtyeen piti esiintyä Kulttuuritila Nuijamiehessä, mutta sieltä katkaistiin sähköt ja lämmöt vain muutama päivä aiemmin. Nyt saatan jo itkemättä mainita rakkaan keikkapaikan romahduksen kun tiedän, että sen uusi tuleminen lähestyy. Ryhmä paikallisia kulttuurialan ammattilaisia osti Nuijamiehen konkurssipesältä ja virittelee sinne uutta toimintaa, mutta tätä ei synkkinä marraskuun päivinä tiedetty. Haikeana vaelsin pimeän ja "palelevan" kulttuuritilan ohi Old Cock -baariin, johon edes muutama keikka onneksi siirtyi. Viereeni asettui tuttu aktiivisempi Nuijamies-talkoolainen ja odotellessamme vaihdoimme ajatuksia kurjasta tilanteesta. Teleksin Pepe osasi kauniisti kommentoida keikan siirtymistä ja oli muutenkin lämpimästi läsnä, ja keikkaillasta tuli harvinaisen tunnelmallinen. Tärkeän tilan pelättiin kuolleen mutta musiikki eli ja voi hyvin. Tuulilasin nurkkaan (live), Kotimatkalla (live) ja muut ihanuudet lohduttivat sinä iltana. Ainakin hetkeksi irtauduin Nuijamies-murheistani myös fiksautumalla ajatukseen, että Pepe Johansson on saatava Vain elämää -ohjelmaan - ainakin hän ansaitsisi paikkansa siellä täydellisesti.
 |
| Pepe Johansson / Teleks @ Old Cock Lappeenranta 7.11.2025 |
Kommentit
Lähetä kommentti