Sattumaako?

Pieni selitys edellisen keikkaraportin “kohtalonomaiseen tuuriin”, eli keikkapäiväkirjaa hämärän rajamailta (tätä nyt älköön kukaan mainostako mainittujen artistien fanisivuilla - keikkaraportti oli levitettäväksi tarkoitettukin, mutta tälle on oman blogin noin kolme lukijaakin liikaa):

1.10.2010, kotikaupunkini Lappeenranta. Elias Hämäläinen jakaa nimikirjoituksia klo 20-21 ja Koop Arposen Flute of Shame-trio esiintyy kauppakeskuksessa parin korttelin päässä klo 21-22. Trion aloittaessa Elias hiippailee lavan sivusta kauppakeskuksen sosiaalitiloihin, muttei sentään ilmesty laulajavieraaksi lavalle, vaikka kuinka toivon.

22-23.10.2010, entinen kotikaupunkini Kotka ja visiitti vanhempieni luokse, lasten kanssa mummolaan. Elias esiintyy ensimmäisellä isolla bändikeikallaan yökerhossa perjantaina ja pienemmällä akustisella kokoonpanolla Prismassa lauantaina. Lauantai-iltana Flute of Shame valloittaa kotkalaisessa pubissa, ja komein kolmas setti vie Koopin vielä niukasti väistämättömän idolivertailun kärkeen.

28-29.10.2010, Helsinki. Elias torstaina musiikkimessuilla - ei ihan tuuria vaan erillinen päiväreissu (en pystynyt valitsemaan...). Perjantaina nimittäin Koopin komea big band-konsertti Helsingin Vuosaaressa, josta ehditään keskustaan minuutilleen ujon mutta upean trubaduurin ilmoitettuun showtimeen. Eliaksen pubikeikasta oli tullut tieto vain pari päivää aikaisemmin, jolloin olin jo liian innostunut messureissusta peruakseni “turhan” tuplakeikan.

26-28.11.2010, Vantaa-Salo-Helsinki. Reissu Helsinkiin buukattu alunperin Pete Seppälän yökerhokeikalle, mutta alkuiltaan tipahtaa kuin taivaasta Flute of Shamen jouluinen kirkkokonsertti Vantaalla. Salon konserttisalin osuminen kotimatkalle Lappeenrantaan on enemmän oman onnen takomista kuin tuuria, mutta paluupäivälle, juuri junanvaihdon aikaan, tupsahtaa vielä Eliaksen minisetti Itäkeskukseen.

4.2.2011, Lappeenranta-Kouvola. Elias esiintyy Lappeenrannassa nuorille suunnatussa aamupäivätapahtumassa, josta jatkan reissurepun kanssa Kouvolaan Flute of Shamen yökeikalle. Voisi erehtyä luulemaan, että Elias-keikkoja oli kerrankin vain yksi, mutta lasken tämän edellisviikkoisen Helsingin yökerhokeikan pariksi. Sillä reissulla ei Koopia näkynyt.

Voisiko tästä vähitellen ruveta päättelemään, että minun oli tarkoitus tarttua juuri näihin kahteen artistiin, ja nimenomaan molempiin? Kahteen erilaiseen mutta kuitenkin samanlaiseen - maailmalla kasvaneeseen, vahvimpana kielenään englantia (britti/amerikka) puhuvaan ja laulavaan, suuren menetyksen (isän/äidin kuolema) kokeneeseen laulukykykisan (Idols/X factor) voittajaan. Molemmilta löytyy vielä vahva linkki tänne Lappeenrantaan. Tieto toisen syntymäkaupungista saattoi jopa aavistuksen myötävaikuttaa hurahdukseeni “meidän Koopiin”, mutta toinen tempaisi lappeenrantalaisen muusikkoystävänsä kisafinaalilavalle ihan puun takaa. Varsin maallisena junttina en ihan helposti rupeaisi kohtaloa syyttelemään, mutta kyllä tämä nyt alkaa vaikuttaa itseäni isomman voiman aiheuttamalta. Toivottavasti saan siis molemmilta fanileireiltä synninpäästön syrjähyppelylleni, ja sille, että saatan ilmestyä keikalle vielä ihan väärän tyypin lumoissa.