Viime jouluna

Jotta voin keskittyä tässä tiettyyn teemaan, piti pari joulukeikkaa heittää jo edelliseen raporttiin, vaikka se olisi ollut riittävän hengästyttävä muutenkin. Tampere-reissujen ja Teeriklubi-piipahduksen perään oli vielä yksi pieni työmatka Lahteen heti joulukuun alussa. Ihanan kollegaystäväni heittäessä minua paluujunalle, tuli puheeksi itsenäisyyspäivän aaton palaveri, johon olisin saattanut päätyä tuuraajana osallistumaan. Huokaisin, että onneksi se onnistuisi etänä, koska en millään jaksaisi niin pian uudelleen Lahteen. Noin tunti myöhemmin olin jo säätämässä Lahti-visiittiä juuri kyseiselle päivälle, ilman työvirityksiä. Tieto Ilpon keikasta uudehkossa Lanun korkki -ravintolassa torstaina tavoitti siis minut maanantaina paluumatkalla Lahdesta. Yhden vastaavan keikan olin aiemmin missannut kun varoaikaa oli ennemmin kolme tuntia kuin kolme päivää. Pyöräytin päässäni pakolliset pohdinnat väsymyksestäni, mutta päädyin ainoaan oikeaan ratkaisuun: liikahtamaan keikalle. 

Ilpo Kaikkonen @ Lanun korkki Lahti 5.12.2024

Olen tässä välillä melkoisen stressaavina työvuosina lukenut artikkeleita uupumuksesta ja palautumisesta, hymähdellen ohjeille, jotka korostavat itselle mieleisen vapaa-ajan tekemisen merkitystä. Keikat ja erityisesti Ilpon keikat ovat minulle sitä parhaimmillaan. Koen niillä kokonaisvaltaista onnellisuutta ja mielenrauhaa. Lanussa viihdyin ensin illallisella ja lasillisella sen ihanan kollegaystävän kanssa ja sitten trubaduurin musisoinnin äärellä. Tieto keittiön sulkeutumisajasta oli jäänyt päivittämättä erityisillalle, joten olin varannut pöydän turhankin aikaisin - mutta tuskin olisin jaksanut pyöriä loskaisessa Lahden keskustassa juuri pidempään muutenkaan. Tulevasta keikasta ei näkynyt jälkeäkään, mutta ravintolan tila-asetelmasta oli helppo arvata, että esiintyjä tulisi asettumaan aivan meille varatun pöydän eteen. Kiittelin mielessäni pöytävaraukseen liitetyn toiveen ymmärtäväistä toteutusta. Mieleen palasi se kerta, kun meille varattu pöytä oli bändin takana ja välissä rivi takkinaulakoita täydellisenä näköesteenä (emme silloin todellakaan jääneet sinne). Olimme lähes häkeltyneitä ihanasta palvelusta ja varsinkin talon tarjoamista lasillisista kuohuvaa, kun olimme muka joutuneet odottamaan ruokaamme (mielestämme emme yhtään liian pitkään).

Alkuiltaseuralaiseni poistuttua, Ilpo ilmaantui eteeni pystyttämään äänentoistolaitteitaan, ja soitti sitten tutusti sielua hoivanneet setit omaa ja lainattua. Ennakkosuunnitelmissa oli kuulemma ollut pelkkää kotimaista itsenäisyyspäivän kunniaksi, mutta tunteella ja yleisöä aistien sekaan saatiin myös "lontoota". Viimeistä pöytää myöten täysi viiniravintola oli melko meluisa, mutta aivoni ovat ohjelmoituneet erottamaan Ilpon musisoinnin ihanuuden hälynkin seasta - ja Kryptoniitti (live) sykähdyttää aina. Ylimääräisellä viinilasillisellakin saattoi olla vaikutusta, mutta suorastaan leijuin onnellisuudessa kun keikka huipentui yleisötoive-Finlandiaan. Trubaduurijutuissa on selvästi oma taikansa - kun on vain Ilpo, ääni ja kitara, joihin voin keskittyä ja joista lumoutua eri tavalla kuin koko bändin erilaisen upeasta meiningistä. 

Lahden Gospelkuoron joulukonsertti @ Ristinkirkko Lahti 19.12.2024


Sitä bändimeininkiä koin taas parin viikon päästä Teeriklubilla. "Lämmittelijänä" toimi Lahden gospelkuoron joulukonsertti Ristinkirkossa. Alunperin taisin noteerata nyt toistamiseen kivasti klubi-iltaan osuneen konsertin rumpali Esan some-päivityksestä. Tälläkin kertaa hän soitti sekä kirkossa että baarissa, mutta minä suoritin muutaman korttelin siirtymän nopeammin. Sekin, että olin olettanut missaavani soundcheckin, kun olin normaalia vähemmän reilusti etuajassa paikalla, kertoi blondiaivojeni kuormituksesta - vastahan se voitiin aloittaa kun rumpali ehti mukaan.

Teeriklubi: Ilpo & houseband feat. Joel Mäkinen @ Teerenpeli Lahti 19.12.2024

Ilpon setistä jäi mieleen kaukomailla lomailevalle kitaristi Pasille omistettu Katson autiota hiekkarantaa (live). Vieraana oli näyttelijä-laulaja Joel Mäkinen, josta minulla ei ollut havaintoa ennen kuin hänet tulevana klubiartistina mainittiin. Pieni perehtyminen paljasti roolin Helsingin kaupunginteatterin Moulin Rougessa, ja Joel Herttua -bändin tunnistin nimeltä basisti-laulaja Paul Eliaksen ansiosta. Mitään omaa Joel ei tarjoillut, mutta mainion kokoelman lainahittejä. Maailma on sun (live) on kuultu klubilla Ilpon laulamana lukuisia kertoja, mutta Joelin versiokin toimi Ilpon säestäessä vieressä. Poikabändituotantoakin kuultiin, mutta I Want it That Way:ta (live) pysäyttävämpänä jäi mieleen Ilpon naseva vastaus häntä "pojitelleelle" naiselle yleisössä. Ilpo pitää puolensa lempeällä jämäkkyydellä, joka antaa jopa hänen kimppuunsa hyökänneelle tilaisuuden perääntyä kunnialla (tämä ei viitannut keikkaan vaan uhkaavaan tilanteeseen, joka Ilpon some-mainintana lähes pysäytti sydämeni pari päivää myöhemmin). Keikoilla ja niitä ympäröivissä yleisökohtaamisissa pilkahteleva pettämätön, lämpimän humoristinen tilannetaju on yksi niistä ominaisuuksista, joita Ilpossa niin rakastan ja arvostan.

Teeriklubi 19.12.2024: Joel Mäkinen & Ilpo Kaikkonen

Kun jouluviikkoa elettiin, seassa oli joulutunnelmaakin, kuten Last Christmas (live). Whamageddon-välttely ei ole minulle laulua pilannut, ja riemukkaan klubi-illan huipennuksena sen teksti assosioitui elämääni: "last Christmas I gave you my heart... ...this year, to save me from tears, I'll give it to someone special". Aiemmista isoista hurahduksista on toki enemmän aikaa kuin viime joulusta, mutta nyt on jo vuosia tuntunut siltä, että olen antanut musahullun sydämeni erityiselle - en ainoalle, mutta oikealle. Ehdinhän tuossa vuosien varrella uskoa, että kyllästyminen iskee väkisin viidenkymmenen... tai viimeistään sadan keikan jälkeen, mutta nyt saan ilolla listata alle keikat 177. asti (jatkoa listoille 1-41, 42-70, 71-84, 85-100 ja 101-144). 

Ainakin yhdellä merkinnällä luotan listan päivittyvän vielä ennen kun tulee kaksi vuotta täyteen ihanasta Hakunilan kirkkokonsertista: Ilpo lupasi Teeriklubin jatkuvan helmikuussa. Tauko on ansaittu ja itselläkin muita menoja, mutta kieltämättä tunsin pientä levotonta tyhjyyttä kun tammikuun kolmas torstai pyörähti kotikulmilla. Teeriklubi on ollut valtavan merkittävässä roolissa - ehkä vähän liiankin, koska huoli siitä olisiko minulle keikkoja, jos klubi keskeytyisi, ei liene aivan turha. Tuoreessa haastattelussa Ilpo itsekin tunnusti jännittävänsä keikkojen loppumista, mutta minä näen riskin kaksitasoisena: kaikki keikat tuskin loppuvat, mutta julkiset saattaisivat hiipua ja musisointi keskittyä perhe- ja firmajuhliin. Se olisi itselleni valtava menetys ja Ilpollekin valitettava siirtymä artistista perusviihdyttäjäksi, vaikka leipä tulisikin edelleen esiintymisillä pöytään. Uskon, että yksityistilaisuuksissakin on tunnelma katossa, mutta toivon Ilpolle yleisöjä, jotka eivät vain satu olemaan oikeissa juhlissa vaan hakeutuvat juuri häntä kuulemaan (ja että saan itse olla siinä joukossa).

Alkaneesta vuodesta tullee väkisin hieman erilainen. Juuri joulukuun Teeriklubin alla julkistettiin tieto, että Ilpo esiintyy ensi kesänä Ismo Alankona "Ihan Tuuliajolla" -musikaalissa, josta kuulimme näytteenä Rappiolla-biisin. Esityksiä on yhteensä nelisenkymmentä - isompi osa Turussa ja loput Kangasalla. Omaan ylianalysoivaan tyyliini olin 95% riemuissani mutta sekaan mahtui neljä pinnaa huolta ja pinna pettymystä. Huoli tuli siitä, ettei tyypille varmaan jää juuri aikaa omiin keikkoihin esitysten lomassa (ehkä ei tarvitsekaan jäädä ja toki minä freelancer-yrittäjälle suon kerrankin turvatun työn koko kesäksi). Pikkuruisen pettymyksen aiheutin ihan itse innostumalla, että vihjailtu uutinen koskisi omaa musiikkia - vaikka onhan iso musikaalirooli merkittävämpi aluevaltaus kuin yksi uusi biisi. Ehkä kesäteatteritähti hurmaa uusia yleisöjä myös artistille, luoden kysyntää keikoille ja uudellekin musiikille, kun sen aika taas on. Vaikka lähtökohtasesti tiedän jo kuuntelevani Ilpoa mielummin Ilpona kuin Ismona, luotan myös siihen, että tulen pakahtumaan ylpeydestä kesäteatterissa - toivottavasti ainakin kertaalleen molemmissa (mutten sentään lukuisissa saati kaikissa näytöksissä). Parin muun suosikin ansiosta keikkavuosi on alkanut valtavan lupaavasti, ja ilolla odotan musikaali-iltoja ja muitakin jatkomerkintöjä tälle:
  1. Aika kaamoksen jälkeen -konsertti (Pasi Jääskeläinen duo), Hakunilan kirkko 7.3.2023
  2. Teeriklubi feat. Jepa Lambert 16.3.2023
  3. Teeriklubi feat. Annika Eklund 20.4.2023
  4. Teeriklubi feat. Jussu Pöyhönen 10.5.2023
  5. FNLD GRVL afterparty (Fakiirit), Lahden satama 10.6.2023
  6. Kosken VPK:n kesäjulat (Fakiirit), Hämeenkoski 21.7.2023
  7. Siltasaari-live, Heinola 29.7.2023
  8. Tennilän Kantrit (PJ duo), Hollola 5.8.2023
  9. Teeriklubi feat. Mikael Saari 17.8.2023
  10. Teeriklubi feat. Sami Saari 21.9.2023
  11. John Scott's Arkadia, Helsinki 7.10.2023
  12. Jokimaan ravikeskus, Lahti 14.10.2023
  13. Teeriklubi feat. Mika Ikonen 19.10.2023
  14. Teeriklubi feat. Hanna Marttila 16.11.2023
  15. Teeriklubi feat. Minja Koski 21.12.2023
  16. M-Vuolenkoski kyläkaupan avajaiset 13.1.2023
  17. Teeriklubi (kultalevyjuhlat) 18.1.2024
  18. Ravintola Jalmar, Vääksy 27.1.2024
  19. Santzicafé 1v-synttärit, Pukkila 10.2.2024
  20. Teeriklubi feat. Koop Arponen 15.2.2024
  21. Kuja-Kolli, Koria 17.2.2024
  22. Teeriklubi feat. Brädi 18.4.2024
  23. Teeriklubi feat. Veeti Kallio 16.5.2024
  24. Hophaus, Tahko 5.7.2024
  25. Bar Hehku, Rauma 12.7.2024
  26. Pakkahuoneen iltatori, Uusikaupunki 31.7.2024
  27. Teeriklubi feat. Pepe Johansson 29.8.2024
  28. Grill & Bar Hummeri (Cruising-jatkot), Haukivuori 7.9.2024
  29. Teeriklubi feat. Hovimuusikko Ilkka 19.9.2024
  30. Teeriklubi feat. Maria Hänninen 17.10.2024
  31. Teeriklubi feat. Jussu Pöyhönen 21.11.2024
  32. Lanun Korkki, Lahti 5.12.2024
  33. Teeriklubi feat. Joel Mäkinen 19.12.2024

Kommentit

Lähetä kommentti