Myrskyn jälkeen

Kahden lähikeikkaillan jälkeisenä sunnuntaiaamuna ajelin Nastolan Pajulahteen, missä kisattaisi Valtteri Bottas duathlonissa. En ole juurikaan harrastanut penkkiurheilua kuin lapsena isäni kanssa, joten formula-kokemukseni ovat enimmäkseen Rosbergin ajalta - siis Keken eikä Nicon. Bottaksen käänteitä tulee kuitenkin sivusilmällä seurailtua, kun kyse on Ilpon ystävästä - hän raportoi joskus kisakokemuksia paikan päältäkin. Formula-matkoihin vertaamalla voisin ehkä saada Ilpon ymmärtämään omaakin hulluuttani, joka saa minut retkeilemään hänen ja muutaman muun perässä.

Tieto Ilpon esiintymisestä kaverusten kotikylällä viritti innostuksen koko duathlon-tapahtumaan. Keikan ei tarvitsisi olla kovin kummoisessa roolissa - asennoiduin ottamaan ilon irti muustakin, kuten Bottaksen ja Mika Häkkisen keskinäisestä kisailusta. Vasta perillä sain Ilpon Facebook-päivityksestä vahvistuksen, että hänkin kilpailisi, ja mukana sekä lavalla että radalla olisi lempikitaristini Pasi. Hihkuin riemusta samalla kun mietin miten pujottautuisin autosta sadevarusteisiin mahdollisimman vähällä kastumisella. Matkan kaatosateessa oli kieltämättä käynyt mielessä oliko tässä mitään järkeä, mutta sillä hetkellä tiesin, että kannatti. Ihan sama missä säässä rämpisin, kunhan saisin olla kannustamassa sankareitani.

Aamun ensimmäisen minisetin duo saikin vetää muutamalle sinnikkäimmälle katsojalle. Kuulijoita oli kai enemmän, pakkautuneena telttakatosten suojaan tapahtuma-alueen toisessa päässä. Minä toki seurasin keikkaa sateenvarjoni alta, vain valokuvauksen toivottomuutta harmitellen. Setin jälkeen juttelin duon kanssa kun tapahtuman virallisempi kuvaaja kävi nappaamassa Ilpon poseeraukseen. Harvemmin kehtaan itse moisia pyytää, mutta nyt tokaisin Pasille, että todellakin tahdon vastaavan, missä hänkin on mukana. Siitä lähti muodostumaan "ennen-jälkeen" -kuvasarjani, joka varmasti hymyilyttää vielä pitkään.

Ilpo Kaikkonen ja Pasi Jääskeläinen ennen ja jälkeen Valtteri Bottas duathlonin

Juuri ennen alkuiltapäivän uusintasettejä mustat pilvet väistyivät näyttävästi auringon tieltä - myrskyn jälkeen tuli toivottu ja ennustettu poutasää. Mainio Mimi ja Kuku -parivaljakko viihdytti suurempaa suloista lapsijoukkoa, ja "omakin" duoni keräsi reilummin yleisöä. Musiikillisesti muutaman biisin setti taisi mennä vähän ohi, kun vaan touhotin valokuvia komeasta kaksikosta isolla lavalla. Musiikkia ehdin kuulla muutenkin, mutta soittajat oransseissa kisapaidoissaan olivat ainutkertaisen riemastuttava näky.

Duo lavalla: Pasi ja Ilpo @ Valtteri Bottas duathlon, Pajulahti Nastola 19.8.2018

Soitto hiljeni vartti ennen starttia, ja kiirehdin varaamaan asemiani lähtöpaikalla, kuten kai duokin toisella puolella aitaa. Keikkakuvaajasta tuli hetkeessä urheilukuvaaja, kun kovimmat kisaajat asettuivat etulinjaan, Bottas keskimmäisenä kärjessä. Häkkinen puuttui kun osallistuikin vain pyöräilyosuudelle kahden viestijuoksijan välissä. Häntä zoomailin sitten vaihtoalueella - tuurilla asemoiduin lähdön jälkeen juuri siihen, missä kilpailijat ponkaisivat pyörien päälle.

Valtteri Bottas duathlonin startti, etualalla itse #VB77

Yli satapäinen joukko väljeni ja onnistuin kierros kierrokselta bongaamaan "omani", varsinkin kun duo oli duo myös radalla. Kuulemma toinen oli kovempi juoksija ja toinen pyöräilijä, joten "bromance"- tai Hyvä veli kallein -taktiikka tarjosi muille tasoitusta, mutta tuntui kovin luontevalta. Yhdellä pyöräilykierroksella suorastaan huolestuin, kun Ilpo ilmestyi eteeni yksin ja Pasi vasta useamman sekunnin perässä - ihan kuin metsäpolulla pystyisi polkemaan täsmälleen rinnakkain. Tavallaan tunsin itseni hölmöksi. Sinkoilla nyt radan laidalla vain hihkuakseni kamera ojossa parille ohikiitävälle, puhumattakaan siitä, miten hölmönä he mahtoivat minua pitää. Mutta onnellinen hölmö olin, ja ymmärsin intohimoisia penkkiurheilijoita entistä paremmin.

Duo radalla: 5km (+3km) juoksuosuudella ja vaihtoalueella ennen 20 km maastopyöräilyä

Väleissä intoilin formula-kuskeista ja parista kollegasta, jotka yllättäen olivat myös kisassa. Ensimmäisen tunnistin jo alkuvaiheessa, ja varmaan säikäytin rääkäisemällä kannustushuudon perään, mutta toisen vasta kun kuuluttaja oli toistellut nimeä riittävän monta kertaa. En niin hyvin tunne koko yliopistoni henkilökuntaa, mutta oli silti komeaa seurata, kun "meidän" tutkijaopettaja pokkasi palkinnon päivän päähenkilön kädestä.

Duo maalissa ajalla 2:06:28 (sijat 81 ja 82, 51:08 voittajaa jäljessä)

Palkintojenjakoonkin siis ehdin, vaikka se tiukalle menikin. Kovakuntoisetkaan muusikot eivät ihan huippu-urheilijoiden vauhdissa pysyneet, ja lavalla alkoi tapahtua kun odotin vielä duoa maaliin. Sitä kannustushetkeä en olisi jättänyt väliin mistään hinnasta, ja maalintulijoiden riemua toistava kuva on aarre. En tunkenut väliin kun Ilpon puoliso vastaanotti hänet maalialueella, mutta Pasin hämmästyttävän vähähikinen halaus kelpasi. Lähes ärsyttävän raikkat ja reippaat supersankarini jatkoivat kuulemma vielä saunan kautta toiselle keikalle.

VBD-palkintojenjako. Vasemmalta: Niina Kosunen, Valtteri Repo, Emilia Bottas, Noora Kanerva, Markus Vuorela, Valtteri Bottas (takana Emilia Sihvo) ja LUT-tutkijaopettaja Antti Kosonen

Ilpon kohtasin taas alle viikon päästä Kuusankosken Pato Klubilla. Paikka oli erityinen - vanhaan tehdasrakennukseen rakennettu Taideruukki-kokonaisuus käsityöläispuoteineen, kirpputoreineen ja kahviloineen - ja niin oli keikkakin. Olin "löytänyt" klubin jo helmikuussa: Erin-keikkamainokset eivät vielä sytyttäneet, vaikka osallistumista hieman harkitsinkin, mutta ystävän hehkuttama Esa Eloranta (tulossa 14.10) kuulosti niin vastaavan suosiotason artistilta, että keksin ehdottaa klubille Ilpoa. Sain kiitokset vinkistä ja ilokohtauksen, kun keikka ilmestyi listoille viikon sisällä. Odotusaikaan mahtui yksi säikähdys, kun marraskuinen Facebook-tapahtuma peruttiin, ja kesän keikkasumassa kävi mielessä, että alkuperäinen ajankohta ollut itselle parempi. En ollut raaskinut missata muitakaan kohtuuetäisyyden keikkoja, mutta tämä "oma" - toteutuneet toiveet lasken sellaisiksi - oli se tärkein.

Ilpo Kaikkonen @ Pato Klubi Kuusankoski / Kouvola 24.8.2018

Ilpon keikka oli upotettu monitasoiseen kokonaisuuteen: Kouvolan taiteiden yöhön liittyvään Taideruukin ohjelmaan, josta "Karaoketanssit & Guest Star Ilpo Kaikkonen" oli yksi osa. Upea loppukesän sää ja Taideruukin pihapiirin kilpaileva ohjelma - jopa samaan aikaan esiintynyt bändi - verottivat yleisöä klubin uumenissa. Keikkaa edeltänyt karaoke-osuus oli vielä kovin hiljainen, mutta Ilpon aloittaessa areenan näyttävissä valoissa ja savussa tunnelma tiivistyi. Tavallaan oli sääli, että anniskelualue oli ison tilan takaosassa - ne, joille keikka ei ollut selkeä prioriteetti vaan osa mukavaa illanvietttoa, jäivät kovin kauas. Toisaalta me, jotka asetuimme lavan eteen, saimme nauttia musiikista klubin unelmaisella äänentoistolla ilman baarikeikoille tyypillistä hälinää. Ilpo otti keskittyneesti kuuntelevan yleisön otteeseensa intensiivisesti laulaen - poikkeuksellisen vahva lataus näkyy ilmeissä videoklipeissä, jotka harvinaislaatuisen hienot puitteet suorastaan pakottivat minut tallentamaan - ja rennon humoristisesti jutustellen.

Keikalle oli varattu tunti, mutten usko, että kukaan pahastui, kun Ilpo soitteli vartin yliaikaa, enimmäkseen omia kappaleitaan ja muutaman tutun, huolella valitun lainan. Hei elämä! (live) hurmasi ja Ei paha pysty sinuun koskemaan (live) sai pitkästä aikaa hetkensä lavalla - harras ristiäislaulu ei ihan kaikkiin keikkatilanteisiin sovi. Niin hienoja - ja minulle rakkaita - kun Ilpon omat ovatkin, hänen versionsa Kari Tapion Myrskyn jälkeen -hitistä taisi kohauttaa yleisöä vielä vahvemmin kuin Terveiset sinne taivaaseen (live), jota se selvästi osasi odottaa.

Kotimatkalla keikka-ahneen piti koukata vielä Taiteiden yön vilinään Kouvolan keskustassa, missä kotikulmiltani tuttu Heidi Bergbacka&Miitri Aaltonen -duo aloitti ihan liian sopivaan aikaan. Meininki oli mainiota mutta House of Rockin volyymit liian kovat Pato Klubin "sametille" säätyneille korville. Yksi setti kahdesta sai nyt riittää - pitihän minun jaksaa ajella vielä seuraavanakin iltana.

Ilpo Kaikkonen @ Ravintola Satama Puumala 25.8.2018

Keikkasumasta puheenollen, seuraavan illan Ilpo-keikka Puumalan Satamassa tuntui jo aavistuksen liiottelulta. Paria juhannuskeikkaa edeltävinä kesinä Ilpo soitti Puumalassa heinäkuussa, joten perinteen viides (!) kierros osui nyt vaan hieman myöhempään ajankohtaan. Jos keikka olisi ollut saman ketjun yöravintola Hovissa, kuten pitkään oletin, olisin ehkä saattanutkin jättää sen väliin, mutten todellakaan kesän viimeistä ulkokeikkaa alkuillasta. Pieni sadekin loppujen lopuksi vain tiivisti tunnelmaa, kun yleisön piti pakkautua terassin katetun osan suojaan.

Unelmaista musiikkinautintoa sain vähemmän kuin edellisiltana, mutta sitäkin enemmän ylpeyttä artistista, joka veti hyvällä sykkeellä haasteellisissa olosuhteissa. Se tiiviisti pakkautunut yleisö oli nimittäin... no... omalla tavallaan innokasta. Erityisesti yksi ilmeisen humalainen nainen intoili musiikistakin, mutta puhui hätkähdyttävän kovalla äänellä ihan esiintyjän edessä. Sinä iltana olin ehkä eniten kiitollinen katseesta, jonka sain keikan päätyttyä. Koulukiusatun itsetunnolla aprikoin varmaan ikuisesti onko fanitukseni artisteilleni enemmän ilon vai ahdistuksen aihe, mutta siinä hetkessä luotin olleeni henkinen tuki ja turva. Tunne, että selvisimme illasta yhdessä, oli minulle arvokkaampi kuin täydellisen häiriötön keikka.

Nyt näyttäisi tiivistahtisen kesän jälkeen olevan useamman viikon tauko Ilpo-keikoista, eikä sen yhden suunnitellun jälkeen ole mitään tiedossakaan. Sen verran hyvää työtä tyyppi tekee, etten osaa liikaa pelätä - en julkisen keikkauran katkeamista enkä varsinkaan sitä, että olisin itse kyllästymässä. Monenlaisten myrskyjen jälkeen tämä tuntuu hyvältä ja pysyvältä. Tähän kohtaan sopiikin hyvin listata viimeisimmän vuoden Ilpo-keikat. Aiemmat 70 keikkaa (osa 1 ja osa 2) jakautuivat viidelle vuodelle, joten tahti vaikuttaa suorastaan matemaattisen tasaiselta - ja se on minun alkuhurmoksia ja hiipumisia toistaneella keikkailuhistoriallani erinomaisen ihana asia.

71. Brygga Citybar, Lahti 9.9.2017 (trubaduuri)
72. Lakeus Matador, Seinäjoki 1.12.2017 (bändi, pikkujoulut)
73. Sataman Valot, Ristiina 10.2.2018 (trubaduuri)
74. Gebardi, Hamina 30.3.2018 (Pasi Jääskeläinen duo)
75. Brygga Citybar, Lahti 14.4.2018 (trubaduuri)
76. Kesäravintola Kurkiniemi, Mäntyharju 23.6.2018 (trubaduuri)
77. Pub Peräkammari, Helsinki 30.6.2018 (trubaduuri)
78. Kelokota, Vierumäki 6.7.2018 (trubaduuri)
79. Baanajamit, Hyvinkää 15.7.2018 (bändi)
80. Liekki, Luopioinen 21.7.2018 (trubaduuri)
81. Sport & Music Bar Elmo, Lahti 10.8.2018 (trubaduuri)
82. Valtteri Bottas duathlon, Pajulahti Nastola 19.8.2018 (PJ duo)
83. Pato Klubi, Kuusankoski 24.8.2018 (trubaduuri)
84. Ravintola Satama, Puumala 25.8.2018 (trubaduuri)