Huuda ilosta

Keikkavuosi 2024 käynnistyi samoista koordinaateista kuin edellinenkin, kun pysäköin autoni samalle Lossinrannan kartanon alueelle kuin edellisvuoden loppiaisena. Sieltä oli lyhyt marssi Vuolenkosken kyläkaupan avajaisiin, jotka olivat suosiollaan täyttäneet koko pihapiirin. Viimeksi Ilpo soitti kartanon viinikellarissa, nyt kyläkaupan "olohuoneessa". Ehdin huolestua, ettemme mahtuisi koko kauppaan, mutta kakkukahvijonon sivuuttamalla pääsimme pujahtamaan esiintymispaikan viereen - niin lähelle, etteivät muut ehkä olleet kehdanneet siihen asettua. Sain sympaattisen trubaduurin setistä ladattua onnellisuusakkuni seuraavaan viikkoon, ja erityisen hienoa oli se, että sain Kouvolasta kyytiin ystävän, jota en ollut nähnyt pitkään aikaan. Automatkat tarjosivat rauhalliset hetket päivittää kuulumisia, eli välillä etäisyys kohteeseen on vain hyvästä. 

Ilpo Kaikkonen @ Vuolenkosken kyläkaupan avajaiset 13.1.2024

Seuraavalla viikolla palasin Teeriklubille, joka jo perinteiseen tammikuiseen tapaan vedettiin housebändin voimin, ilman vierailevaa solistia. Illan lisämausteeksi viritelty toivebiisikysely oli muistuttanut ajatusvälähdyksestä Ilpo-fanitukseni alkuajoilta. Haloo Helsingin Huuda-kappale oli käynyt mielessä mahdollisesti sopivana biisinä nuorukaiselle, joka esiintyi bilebändin solistina kotikaupungistani nyt jo kauan sitten lakkautetussa Ilonassa. Kuulin kappaleen jo soundcheckissä saatesanoilla, että vedetään nyt kun toivoja paikalla ettei keikalla enää tarvitse, mutta soihan se vielä toistamiseen. Olin samaan aikaan riemuissani ja vähän katuvainen, kun olin heittänyt Ilpolle äänen äärirajoille haastavan biisin. Tuskin se pysyväksi bravuuriksi kiinnittyi, mutta vakuuttavasti Ilpo sen toimitti (live-pätkä), ja minä leijuin nostalgisessa kiitollisuudessa kaikesta hienosta mitä olen saanut kokea noiden Ilona-keikkojen jälkeen. Ja vaikken tietoisesti ollut haaveillut toistakymmentä vuotta kuulevani Ilpon versiota biisistä, haaveen toteutumiselta hetki tuntui.

Teeriklubi 18.1.2024: Pasi Jääskeläinen, Ilpo Kaikkonen, Esa Parikka

Liiallista ilosta huutamistani hillittiin sillä, että Ilpo ilmoitti toisen setin keskittyvän "lontoonkieliseen". Vaikka kuuntelen Ilpolta mielelläni mitä vaan, mielummin kotimaista ja kaikista mieluiten omaa tuotantoa. Kiittelin siis mielessäni sitä myöhäistä toivojaa, joka sai Terveiset sinne taivaaseen ujutettua sekaan. Sitten ilta sai mahtavan yllätyshuipennuksen - tosin sellaisen, mistä olin tietoisesti haaveillut. Ajoitus oli ohittamattoman täydellinen - olihan lavalla juuri oikea kokoonpano, joka nykyään tapaa soittaa yhdessä vain tämän yhden keikan vuodessa.

Kryptoniitti-kultalevyjuhlat: 2015 julkaistulla kappaleella mukana soittanut kokoonpano - 
Teeriklubin tuuraava basisti Pekka Rajamäki kuvassa oikealla.

Illan basisti, Hei elämä! -albumilla soittanut Pekka Rajamäki, oli myötävaikuttanut paitsi olemalla paikalla myös puhumalla aiheesta illan isännälle. Ilpo oli tarttunut toimeen ja järjestänyt Kryptoniitti-kultalevytaulut, jotka häntä avustanut puoliso kiikutti ilmeisen ilahtuneille muusikoille. Virallista kultalevynimitystä kappale ei ollut vielä saanut jakelutodistuksen puutteen vuoksi, mutta ihan sama. Oleellista oli saavutuksen juhlistaminen ja edes pienimuotoinen julkinen hehkuttaminen. Olen vakuuttunut siitä, että kultalevyartistin status auttaa keikkamyynnissä ja muokkaa maaperää vastaanottavaisemmaksi uudellekin tuotannolle. Ja kyllähän me kuuntelijatkin juhlistus ansaitaan. "Itsensä maestro" voi säveltää, sanoittaa, soittaa, laulaa, tuottaa ja ties mitä muuta, mutta meillekin jää tämä yksi tehtävä. Terveisten soittokerrat huitelevat jo lähempänä platina- kuin kultarajaa, mutta entisen levy-yhtiön tuotoksesta tuskin on tunnustuksia tulossa. Intoilin aikoinaan sen kahden miljoonan soittokerran ylityksestä ihan turhaan, ja tämä paikkasi sen pettymyksen ja enemmänkin - onhan kyseessä Ilpon omatekemä biisi.

Friidu-uutuusjäätelön maistatus Vegemessuilla 27.1.2024:
Kaisa Andersson ja Annika Ikonen (Friidu-yrittäjä ja kirjoittajan tytär)

Ilpo @ Ravintola Jalmar
Vääksy 27.1.2024

Vain reilu viikko myöhemmin olin taas Ilpon keikalla, jolle kurvattiin Helsingin Vegemessujen kautta. Siellä tyttäremme ennakkomaistatti Friidu-jäätelönsä raikkaita sitruunaisia uutuusmakuja, jotka ovat nyt saapuneet kattavasti kauppoihin ympäri Suomen. Messuvisiitti olisi ollut kätevä toteuttaa junalla ja yhdistää viikonloppulomaan Helsingissä, mutta keikka veti minua puoleensa. Mieheni - jota en kovin usein keikoille "raahaa" - suostui ajelemaan mukana Vääksyyn. Taas oli tupa täynnä mutta esiintymispaikkaa lähin pöytä vapaa kuin meitä varten, ja saimme siihen keikan alkaessa mieleistä seuraakin. On harvinaista ja ihanaa vaihtaa ajatuksia sellaisen kanssa, joka ymmärtää miten paljon Ilpon musiikki ja pelkkä läsnäolokin merkitsee. Tällä kertaa laulu ei ollut parhaimmillaan vaan flunssan jäljiltä rasittunut. Tunnelmaa se ei haitannut, mutta sydämeni jätti pari iskua väliin "toivottavasti ei tapahdu mitään peruuttamatonta (äänelle)" -välispiikistä, jonka jälkeen Ilpo onneksi lempeän napakasti kieltäytyi yleisön vaatimasta ylimääräisestä encoresta.

Susivainaa (solistina Kaisu Kärri) @ Totem Lappeenranta 3.2.2024

Tämä jakso olisi pelkkää Ilpoa ("miten paljon tyhjempää elämäni olisikan ilman häntä?"), ellei yksi kahden esiintyjän keikkailta olisi osunut vaihteluksi sekaan. Paikallisessa Totemissa soitti ensin Susivainaa suomenkielistä raskasta rockia mahtavasti heittäytyvän, välillä jopa örisevän naissolistin johdolla. Pääesiintyjä Dycrest on toiminut jo parikymmentä vuotta mutta tupsahti minun tietooni vasta kun tuttu, upea Heidi Aaltonen valikoitui sen uudeksi solistiksi. Koin kesällä uuden kokoonpanon harjoituskeikan juuri ennen solistivaihdoksen julkistusta, ja nyt sitten täysipainoisen baariesiintymisen. Komeimmin rokkasi uutukainen Dreaming of Vengeance - ensimmäinen single Heidin äänellä (biisi on muuten soinut myös lempiohjaajani kuntonyrkkeilytunneilla, ja kun kehuin valintaa, ohjaaja innostui toteuttamaan ideansa koota tunnille soittolista osallistujien toiveista. Kylläpä hymyilytti hakata säkkiä omien toivebiisien tahtiin - minulla ne olivat luonnollisesti Zero Ninea). 

Dyecrest (solistina Heidi Aaltonen) @ Totem Lappeenranta 3.2.2024

Ilpo Kaikkonen @ Santzicafé Pukkila 10.2.2024

Sitten palasin taas "kiertoradalle", eli seuraavalle Ilpo-keikkojen sarjalle. Taas oltiin päijäthämäläisen pikkukunnan viihtyisässä ravintolassa, mutta Pukkilaan olin ajellut ihan itsekseni ja varta vasten. Ei ollut tekosyitä eikä lieventäviä asianhaaroja: läksin keikalle koska halusin lähteä keikalle. Menomatkan viimeistä mutkaista etappia ajellessani mietin oliko tässä järkeä, mutta palatessani tiesin, että oli. Olin ollut huolissani keikan toteutumisesta ja varsinkin artistista itsestään kun somevälähdys oli kertonut hänen loukanneen jalkansa vanhempiensa muuttotalkoissa vain muutama päivä aiemmin. Oli lohdullista nähdä Ilpo iloisena itsenään, normaalisti jaloillaan, ja äänikin hunajaksi palautuneena. Santzicafén henkilökunnan puolesta minut oli sijoitettu kolmen paikallisen naisen pöytään, missä ensin ujostelin, mutta pian sainkin onnellisena kertoilla Ilpo-fanituksestani. Yksi seuralaisista hätkäytti muistollaan "Idols-Ilpon" pitkiin kiharoihin tarttumisesta, mutta puheet ohjautuivat onneksi siitä artistia kunnioittavampaan suuntaan. Keikan tunnelma oli taas kerran sykähdyttävä - pääosin riemastuttavalla tavalla, mutta liikutustakin oli seassa. Viereisen pöydän nuorukainen hajosi täysin Terveisille taivaaseen, ja vanhempi mies - ehkä isä? - lohdutti häntä. Uskon, että kappalekin oli lopulta lohdullinen, vaikka suurten surullisten tunteiden kautta. 

Teeriklubi 15.2.2024 (soundcheck): Pasi Jääskeläinen & Koop Arponen

Teeriklubit ovat aina "kuukauden parhaita päiviä" mutta seuraavan viikon helmikuun versio taas parhaimmistoa niistäkin, kun Koop Arponen vieraili toistamiseen reilun vuoden tauon jälkeen. Onhan hän musiikkimaailmani suurnimiä - laulukisasuosikeistani ainut, joka vei jalat alta jo kisansa aikana, toisin kuin vaikkapa juuri Ilpo, joka valloitti hitaammin. Vielä astetta hullumpana fanina saattaisin fantasioida nämä kaksi taistelemassa huomiostani, missä tämä hieman myöhemmin elämääni asettunut olisi tehnyt turhankin hyvää työtä: housebandin setti oli parasta pitkään aikaan, tai ainakin tuntui siltä sillä hetkellä. Tähän päivään raikastettu Kasevan Striptease tanssija hymyilytti valtavasti, vaikka Ilpo itse paljasti epäröineensä noin vanhaan tuotantoon tarttumista. Zen Cafén Aamuisin taas esitteli klubi-isäntää rock-bändin keulakuvana, sähkökitarallaan yhä vakuuttavammin revitellen. 

Teeriklubi 15.2.2024: Koop Arponen, Ilpo Kaikkonen & Sami Kujala

Toinen setti oli tuttua Koopia sekä fantastisen hyvässä että vähän pahassakin. Kun Ilpo oli ihastuttanut omilla, minulle rakkaimmilla biiseillä ja säväyttänyt uusilla kotimaisilla lainoilla, Koopin englanninkielinen cover-setti tuntui turhankin vakiintuneelta. En muista siihen osuneen ainuttakaan yllättävämpää biisiä, saati omaa tuotantoa - yksikin oma biisi seassa olisi nostanut setin uudelle tasolle. Toki sulin Koopin äänestä ja charmista muun yleisön ja myös bändin mukana. Ilpokin soitti puoliksi selin yleisöön, kasvot aurinkona kohti solistia, hänkin ilmiselvästi vieraansa esiintymisestä nauttien. 

Kuten tästäkin huomaa, huomioni kiinnittyi Ilpoon. Menneiden vuosien suurimmatkin hurahdukset ovat jääneet hänen varjoonsa. Minä, joka aikoinaan vastustin vertailuja ja rakastin muutamia suosikkejani erilaisina mutta tasavertaisina, olen joutunut nöyrtymään selkeän "ykkösen" edessä. Ennen 50-60 keikkaa samalta artistilta hivutteli kohti kyllästymisrajaa, mutta nyt on tältä yhdeltä käyty 165, ja vielä vaan odotan seuraavaa kuin kuuta nousevaa - varsinkin kun ihanan täyteläisen alkuvuoden perään tuli yllättäen parin kuukauden tauko. Taukoon ja sen ajan muihin keikkoihin palaan myöhemmin, mutta tämän jakson päättää vielä yksi Ilpo-kohtaaminen.

Ilpo @ Kuja-Kolli Koria
17.2.2024

Palasin siis Teeriklubilta - poikkeuksellisesti autoillen - perjantaina, ja lauantaina suhasin taas samaa kutostietä paluusuuntaan. Tapasin Kouvolassa saman ystäväni, jonka kanssa keikkavuosi aloitettiin. Söimme hyvin samassa kreikkalaisessa ravintolassa, ja siirryimme Korialle yllättävän viihtyisään lähiöpubiin, johon tuskin muuten olisi tullut eksyttyä. Kuja-Kollissa oli juhlittu henkilökuntaan kuuluvan valmistujaisia ja hänen toive-esiintyjän keikka oli avoin yleisölle. Minua ihastutti ja vähän kadehdituttikin - olinhan itse vuosia haaveillut omista viisikymppisistä vastaavalla konseptilla, mutta suunnitelma hyytyi kokoontumisrajoituksiin. Seurailimme keikkaa poikkeuksellisesti hieman sivusta ja innostunut yleisö pienellä tanssilattialla oli hyvin silmiemme edessä. Itse valmistujaissankari oli helppo havaita joukosta onnesta loistavine kasvoineen. Tuli tunne, että hän oli tehokkaasti levittänyt Ilpon musiikin ilosanomaa - ehkäpä soittamalla sitä kyseisessä baarissa. Hetki, jolloin Kryptoniitin alkutahdit saivat juhlakansan suorastaan vyörymään tanssilattialle, oli vaikuttava. 

Seuraavassa listaan viimeisimmän vuoden jaksolla käymäni Ilpon keikat, jatkoksi aiemmille listauksille (1-41, 42-70, 71-84, 85-100 ja 101-144). Hyvin tasainen "tusina keikkaa vuodessa" -tahti on osoittanut ennemmin kiihtymisen kuin hiipumisen merkkejä - osin toki ihanan säännöllisen Teeriklubin ansiosta. Niistä haluaisin jatkossakin käydä kaikki mitkä vaan suinkin voin, ja toki muita kivoja lisäksi. 

  1. Aika kaamoksen jälkeen -konsertti (Pasi Jääskeläinen duo), Hakunilan kirkko 7.3.2023
  2. Teeriklubi feat. Jepa Lambert 16.3.2023
  3. Teeriklubi feat. Annika Eklund 20.4.2023
  4. Teeriklubi feat. Jussu Pöyhönen 10.5.2023
  5. FNLD GRVL afterparty (Fakiirit), Lahden satama 10.6.2023
  6. Kosken VPK:n kesäjulat (Fakiirit), Hämeenkoski 21.7.2023
  7. Siltasaari-live, Heinola 29.7.2023
  8. Tennilän Kantrit (PJ duo), Hollola 5.8.2023
  9. Teeriklubi feat. Mikael Saari 17.8.2023
  10. Teeriklubi feat. Sami Saari 21.9.2023
  11. John Scott's Arkadia, Helsinki 7.10.2023
  12. Jokimaan ravikeskus 14.10.2023
  13. Teeriklubi feat. Mika Ikonen 19.10.2023
  14. Teeriklubi feat. Hanna Marttila 16.11.2023
  15. Teeriklubi feat. Minja Koski 21.12.2023
  16. M-Vuolenkoski kyläkaupan avajaiset 13.1.2023
  17. Teeriklubi (kultalevyjuhlat) 18.1.2024
  18. Ravintola Jalmar, Vääksy 27.1.2024
  19. Santzicafé 1v-synttärit, Pukkila 10.2.2024
  20. Teeriklubi feat. Koop Arponen 15.2.2024
  21. Kuja-Kolli, Koria 17.2.2024


Kommentit